"Ehrnroothin toiminta ja kyky katsoa eteenpäin ovat hyvän johtajuuden periaatteita" – Puolustusvoimat palkitsi ansioituneita työntekijöitä Ehrnroothin muistopalkinnolla

Mannerheim-ristin ritarin johtamistavasta otetaan oppia tänäkin päivänä, sanoo kenraali Janne Jaakkola.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola palkitsi neljä sotilasta jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistopalkinnolla. Palkinnon saivat majuri Tomi Herttuainen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnasta, yliluutnantti Inge Bäckman Uudenmaan prikaatista, sotilasmestari Jarmo Jokela Porin prikaatista ja kapteeni Ilkka Sipola Karjalan lennostosta.

Palkinnot jaetaan vuosittain Puolustusvoimien palveluksessa oleville sotilaille yksittäisestä teosta, toiminnasta tai työstä sotilaallisen maanpuolustuksen hyväksi. 

Jaakkola korosti puheessaan hyvän johtajan piirteitä Ehrnroothin muistoa kunnioittaen.

– Kenraali oli sodassa kenttäkomentaja, johtaja ja Mannerheim -ristin ritari, jonka toiminnassa korostuivat esimerkillisyys, edestä johtaminen ja vastuunkanto, Jaakkola kuvailee.

Jaakkola käsitteli puheessaan esimerkillisen johtajan tunnuspiirteitä. Kuva: Elmeri Lehti

Ehrnroothin johtamistavasta otetaan mallia vielä tänäkin päivänä, yli 120 vuotta Ehrnroothin syntymän jälkeen.

– Kenraalin sodan ankarissa olosuhteissa osoittamat johtajaominaisuudet ja toiminta, mutta myös myöhemmin arvostetuksi noussut kyky katsoa eteenpäin ovat Puolustusvoimille keskeisiä hyvän johtajuuden periaatteita, Jaakkola lausuu.

Merkittävää työtä logistiikkalaitoksella

Tomi Herttuainen sai kunnian pitää palkinnonsaajan puheen. Hän on työskennellyt uransa aikana erilaisissa huollon ja logistiikan tehtävissä.

– Aloitin työurani Uudenmaan prikaatissa, jossa olin mukana kehittämässä varusmiesten huollon joukkotuotantoa. Tällä hetkellä työskentelen logistiikkalaitoksen esikunnassa, Herttuainen kertoo.

Herttuaisen mukaan logistiikkalaitos on tehnyt suuria ponnistuksia viime vuosina esimerkiksi logistiikan Nato-integraation mahdollistamiseksi sekä Ukrainan materiaalituen toimeenpanemiseksi.

– Palkinnon saaminen on todella suuri kunnia, mutta mielestäni se kohdistuu samalla meidän koko organisaatioomme, Herttuainen jatkaa.

Herttuainen toi esille juhlapuheessaan yhteisöllisyyden merkityksen nykypäivän maailmantilanteessa.

– Suomen turvallisuus perustuu pitkälti siihen, että meillä on yhteinen tahtotila, johon koko kansakunnan on helppo sitoutua, sekä kykymme tehdä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa, Herttuainen painottaa.

Herttuainen korosti, että yhteistyö on avainasemassa myös Natossa toimiessa.

– Yhdessä, yhtenä rintamana me teemme töitä parhaamme valmistautuessamme toimimaan osana laajempaa liittokunnan yhteisöä, Herttuainen kertoo.

Elämäntyönä kouluttaminen

Jarmo Jokela puolestaan kertoo, että muistopalkinnon saaminen tuli hänelle mieluisana yllätyksenä pitkän sotilasuran jälkeen.

– Haluan kiittää tunnustuksesta erityisesti Louise ja Göran Ehrnroothin säätiötä ja esimiestäni, prikaatikenraali Jami Virtaa, joka on tukenut työtäni. Lisäksi kiitoksen ansaitsevat työyhteisöni ja kaikki ne esimiehet, jotka ovat juuri oikealla hetkellä mahdollistaneet ja kannustaneet työurallani eteenpäin.

Jokela työskentelee Porin prikaatissa vanhimman aliupseerin tehtävissä, jossa hän on ollut kehittämässä henkilökuntaan kuuluvien nuorten sotilaiden perehdyttämistä ja työssäoppimista.

Jokelan työuralla käänteentekevää oli uuden aliupseeriston luominen vuonna 2007, mikä mahdollisti yhä monipuolisempia tehtäviä.

– Tehtäväkenttä oli hyvin kapea siihen mennessä, mutta nykyään esimerkiksi Porin prikaatissa on yhteensä 244 aliupseerin virkaa. Uudistus lisäsi uralleni mahdollisuuksia, Jokela muistelee.

Jokelan mukaan Pääesikunta on ottamassa tulevaisuudessa valtakunnalliseen käyttöön Porin prikaatin kehittämää koulutusmallia sopimussotilaiden perehdyttämisestä työelämään. 

Myös Inge Bäckmanilla on pitkä kokemus koulutustehtävistä, koska hän on työskennellyt koko uransa ajan Uudenmaan prikaatissa opetusupseerina.

– Olen nöyrän kiitollinen ja otettu tästä kunnianosoituksesta, Bäckman iloitsee. 

Bäckman haluaa antaa koulutettaville parhaat mahdolliset edellytykset onnistua sodanajan tehtävässä. Kuva: Elmeri Lehti

Bäckman toimii tällä hetkellä 1. rannikkojääkärikomppaniassa valmiusyksikön päällikkönä ja kurssinjohtajana. 

– Kouluttajan tehtävä ja rannikkojääkärien kouluttaminen on ollut minulle niin sanotusti elämäntyö. Olen etuoikeutettu, että olen päässyt kouluttamaan nuoria varusmiehiä ja reserviläisiä, Bäckman kertoo.

Bäckman kokee, että kouluttaminen on antoisaa, koska siinä näkee oman kädenjäljen.

– Minulle on ollut aina tärkeintä, että olen pystynyt antamaan koulutettaville parhaat mahdolliset edellytykset onnistua omassa sodanajan tehtävässä, Bäckman korostaa.

Ilkka Sipola työskentelee Karjalan lennostossa hävittäjälentolaivueen 31:n 3. lentueen varapäällikkönä.

– Palkinnon saaminen tuntuu hienolta ja olen siitä erittäin otettu, Sipola kertoo.

Sipola osallistui vuonna 2024 Romaniassa lentoharjoitukseen, jossa hän toimi väliaikaisesti lentueen päällikön tehtävissä.

– Lentoupseerin koulutus on ollut nousujohteista. Kun on saavuttanut jonkun uuden paalun, heti hypätään uuden haasteen ja tavoitteen pariin, Sipola avaa.