Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Petteri Keskikuru

Varusmiehet käyttävät kasvomaskeja erityisesti liikkuessaan julkisessa liikenteessä, mutta myös tilanteissa joissa altistumisaika ylittyy.

Puolustusvoimat otti kasvomaskit käyttöön

Jiri Avila

Jatkossa varuskuntien ulkopuolella liikkuvilla varusmiehillä kasvomaskit ovat samanlainen varuste kuin baretti tai maiharit, sillä Puolustusvoimat mukautui nopealla aikataululla THL:n suosituksiin muun yhteiskunnan tavoin.

Puolustusvoimat julkaisi perjantaina 14.8. oman ohjeistuksensa kasvomaskien käyttöön. Puolustusvoimien sisällä kertakäyttö- tai kangasmaskeja suositellaan käytettävän tilanteissa, joissa 1,5-2 metrin turvaetäisyys oman joukon ulkopuolisiin henkilöihin voi jäädä vajaaksi yli 15 minuutin ajan sisätiloissa. Ohjeistus koskee erityisesti varusmiehiä ja heidän kouluttajiaan. Sotilaslääketieteenkeskuksen hallintoylilääkäri Kalevi Karjalainen kertoo maskien käytön olevan tällä hetkellä vain suositus, mutta esimiehillä on mahdollisuus määrätä niiden käyttö pakolliseksi tilanteen niin vaatiessa.

–Asiasta voidaan myöhemmin antaa tarkentava ohje, mikäli tämä tilanne tästä jotenkin kehittyy, hän toteaa.

Karjalainen kertoo tämänhetkisen tavoitteen olevan, että maskeja käytettäisiin aina lomakuljetuksien ja joukkoliikennevälineiden käytön yhteydessä. Sama pätee tilanteisiin, joissa ollaan sisätiloissa kontaktissa oman osaston ulkopuolisiin henkilöihin ja turvaetäisyyksiä ei kyetä noudattamaan. 

–Todennäköisesti tällaiset tilanteet ovat jonkinlaisia sisällä tapahtuvia koulutustilaisuuksia, Karjalainen avaa.

Tarkoituksena on, että lomakuljetuksia varten varusmiehille jaetaan aina 5 kappaletta kertakäyttömaskeja, sillä maski tulee vaihtaa aina kun sen on kertaalleen ottanut pois kasvoiltansa. Muuten maskien jakelu on perusyksiköiden omalla vastuulla. 

–Joukko-osastoilla on omia paikallisia erityispiirteitään ja sen takia kategorista ohjetta ei ole mielekästä antaa, toteaa Karjalainen

Kasvomaskien käyttöönotto perustui täysin STM:n ja THL:n antamiin suosituksiin. Karjalaisen mukaan on tärkeää, että myös Puolustusvoimien sisällä sitoudutaan samoihin suosituksiin mitä muu yhteiskunta noudattaa. 

–Kasvomaskihan ei ole henkilösuojain, vaan maskin tarkoituksena on vähentää mahdollisesti tartuttavan henkilön levittämää viruskuormaa ympäristöönsä. Tämä taas perustuu laumasuojaan, eli toisin sanoen, jos kaikki käyttävät maskeja, virusta pääsee ympäristöön vähemmän. Tällöin todennäköinen tartuttavuus pienenee laumassa. Yhtä yksilöä maskeilla ei kyetä suojaamaan, Karjalainen opastaa.

Koko asian ydin onkin se, että kaikki käyttävät maskeja niiden käytön ollessa tarpeellista. Näin saavutetaan merkittäviä parannuksia yhteiskuntamme viruskestävyyteen. 

THL:ää aikaisemmin ei maskisuosituksia lähdetty Puolustusvoimissa antamaan, sillä jo vanhat varotoimet pitivät viruksen hyvin kurissa. Näitä varokeinoja olivat suojaetäisyydet, käsienpesu, käsidesin käyttö, hyvä aivastushygienia ja Puolustusvoimissa toteutettu osastoihin jako, eli kohortointi. Osastot ovat toistensa kanssa tekemisissä mahdollisimman vähän jolloin infektiopaine saatiin jo näin painettua pieneksi. 

–Nyt kun viruksen toinen aalto on tuloillaan, ennustettavaa on, että nykyiset keinomme eivät riitä ja tarvitaan lisäkeinoja. Siinä maskit astuvat kuvioon, Karjalainen alleviivaa.

Vaikka Puolustusvoimissa ei tällä hetkellä olekaan merkkejä epidemian kiihtymisestä havaittu, seurataan Puolustusvoimissa myös ympäröivän yhteiskunnan tilannetta, jossa merkkejä on alkanut jo näkyä.

Se jaetaanko varusmiehille kangasmaskeja vai ainoastaan kertakäyttömaskeja riippuu pitkälti varuskuntien valmiuksista maskien pesemiseen ja niiden puhtaiksi vaihtamiseen, kertoo Karjalainen.

–Kaikilla ei näitä valmiuksia ole ja silloin joudutaan käyttämään ainoastaan kertakäyttömaskeja. Toinen esimerkki on laivapalvelus, jossa ei ole mahdollisuutta viedä maskeja maihin huollettavaksi. Muuten periaatteessa molempia käytetään.

Everstiluutnantti Pasi Tyystjärvi Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta kertoo maskeista johtuvien kokonaiskustannusten tulevan liikkumaan sadoissa tuhansissa euroissa. Tarkkaa lukua ei kuitenkaan vielä voida antaa, sillä jatkotilaukset ovat mahdollisia. Tilaukset on tehty Puolustusvoimien sopimustoimittajan kautta. 

–Kasvomaskit on käytännössä meidän vakituisen sopimustoimittajan sopimuksen kautta tilattuja. Heidän kauttaan saatiin kasvomaskit nopeasti valmiin sopimuksen ja jakeluverkoston avulla. Tässä aikaikkunassa tämä valmis logistiikkajärjestely oli nopein keino hankkia maskit ja saada ne jakoon.

Nyt ensihätään maskeja tilattiin muutama satatuhatta kappaletta, jotta maskeja olisi saatavilla varsinkin kaikille seuraavaksi lomille lähteville.

–Olemme varautuneet jatkohankintoihin, jos näyttää siltä, että maskit eivät riitä. Joukko-osastoilla on käytössä myös kangasmaskeja. Maskien tarve riippuu paikallisista olosuhteista ja maskien käyttöperiaatteesta muun muassa siitä miten maskeja kyetään pesemään. Kulutus myös vaihtelee eri puolilla valtakuntaa esimerkiksi tautitilanteesta riippuen, Tyystjärvi kertoo.

Kangasmaskit on hankittu jo keväällä, kun koronatilanne oli vielä epäselvä ja ensitieto mahdollisista maskien käytöstä saatiin. Silloin niitä hankittiin varmuuden vuoksi varastoon, jottei tilanne pääsisi yllättämään. Kangasmaskeja ei kuitenkaan ole käytössä läheskään yhtä paljoa kuin nyt tilattuja kertakäyttömaskeja. Sekä kangas-, että kertakäyttömaskien tilaukset jouduttiin tekemään todella nopealla aikataululla. 

–Kun alkoi näyttää siltä, että THL julkaisee valtakunnallisen ohjeen kasvomaskien käytöstä, niin osana Puolustusvoimien suunnittelua valmistauduttiin niitä hankkimaan. Hankinta tehtiin meidän normaaliin hankintamenettelyyn nähden huomattavan pikaisesti, Tyystjärvi avaa.

Aikaa hankintatoimeksiannosta tilaukseen kului kaksi vuorokautta. Tarkoituksenmukaisin hankintamenettely oli valmisteltu ja tarkastettu jo etukäteen ja suojaimet kuuluivatkin olemassa olevan sopimuksen piiriin. Määrä oli kuitenkin poikkeuksellisen suuri. Normaalisti hankintamenettelyssä puhutaan silti noin kahden kuukauden hankintaprosessista kilpailutuksineen ja valitusaikoineen.

–Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia. Koronatilanne on aiheuttanut
kevään aikana pikaisia hankintoja. Missään vaiheessa emme ole voineet kuitenkaan oikaista
vaan olemme toimineet hankintalain ja hankintaa koskevien normien mukaisesti,
lisää Tyystjärvi.