Puolustusvoimat on valmiina Nato-jäsenyyden tuomien velvollisuuksien täyttämiseen
Suomen Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka puhuttivat Kultaranta-keskustelujen toisen päivän paneelikeskusteluissa. Keskusteluun osallistunut puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen korosti Puolustusvoimien jatkavan apua Ukrainalle ja arvioi Nato-jäsenyyden tuomia mahdollisuuksia ja velvoitteita Puolustusvoimille.
Kultaranta-keskustelut käynnistyivät sunnuntaina teemanaan vastuunsa kantava vahva ja vakaa Pohjola. Julkisissa paneelikeskusteluissa puhuttivat Ukrainassa vallitseva sota sekä Suomen tuleva Nato-jäsenyys.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen pääsi ääneen Kultaranta-keskusteluiden toisena päivänä Suomen muuttuva turvallisuuspolitiikka -paneelikeskustelussa.
Kivinen arvioi sodan jatkuvan toistaiseksi, huolimatta viime viikkojen kiivaista taisteluista Itä-Ukrainan alueella.
– Venäjällä on tällä hetkellä massiivista tulen käyttöä Itä-Ukrainan alueella, mutta Ukrainan puolustus ei näytä murtuvan. Sotilaallista ratkaisua ei ole näkyvissä, Kivinen kommentoi.
Kivinen uskoo, että Venäjällä on kyky jatkaa sodankäyntiä jossain muodossa vielä pitkään, mutta sodan mahdolliseen sotilaalliseen eskalaatioon Ukrainan rajojen yli hän ei kuitenkaan usko.
– Venäjällä on kulutussodan omainen taktiikka käytössään, ja myös jatko näyttää tältä. Venäjä on Ukrainassa kiinni kaikella sotilaallisella voimalla eikä sen ole järkevää avata uutta rintamaa toisaalle. Tämä ei kuitenkaan poissulje eskalaation mahdollisuutta, vaikka se onkin hyvin pieni, Kivinen toteaa.
Puolustusvoimat on jatkanut aseavun toimittamista Ukrainaan. Kivinen korostaa, että aseavun tarkoituksena on nimenomaan välttää eskalaatiota ja antaa Ukrainalle keinot puolustautua voimakkaampaa hyökkääjää vastaan.
– Toimitamme Ukrainalle vain sellaista aseapua, jota myös Venäjä on käyttänyt Ukrainaa vastaan. Emme toimita sellaisia aseita, joilla voi iskeä syvälle Venäjälle. Tämä takaa sen, ettei sota eskaloidu, Kivinen täsmentää.
Natossa jäsenmaat koordinoivat yhdessä suorituskykyjen hankinnat, Kivinen kertoo. Kuva: Jesse Liitola
Tavoitteena hahmotella Pohjoismaista yhteistyötä Naton sisällä
Nato-jäsenyys tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia harjoitustoimintaan. Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan jäsenyys purkaa puolustusyhteistyön rajoitteita ja erilaista harjoitustoimintaa voidaan tämän ansiosta lisätä. Suomen nykyisen puolustuksen keskeiset elementit kuitenkin säilyvät Nato-jäsenyydestä huolimatta.
– Yleinen asevelvollisuus, laaja reservi sekä maanpuolustustahto säilyvät merkittävinä tekijöinä Suomen puolustuskyvyn kannalta jäsenyydestä huolimatta, Kaikkonen toteaa.
Kaikkonen kehui hyvää ja tiivistä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja toivoi, että Nato-jäsenyyden myötä myös suhteita Norjaan voitaisiin samaan tapaan tiivistää. Aikaisemmassa paneelikeskustelussa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen tuumasi, että Suomen tulisi ottaa mallia Norjasta siitä, miten Natossa toimitaan ja miten omaa ääntänsä saa helposti kuuluviin päätöksentekopöydissä.
Nato-Jäsenyys tuo velvoitteita Puolustusvoimille
Erityisesti Baltian ilma- ja meripuolustuksen osalta on oleellista sopia puolustuskäytännöistä muiden Nato-maiden kanssa sitten kun jäseneksi on päästy, Kivinen kertoo.
– Meille tulee myös velvoitteita Nato-jäsenyyden myötä eli emme ole pelkästään saantipuolella, Kivinen muistuttaa.
Naton tarjoamat artikla viiden turvatakuut merkitsevät Kivisen mukaan paitsi turvaa Suomelle myös sitä, että Puolustusvoimien on kyettävä toimimaan ja auttamaan hädänalaisia liittolaisiaan, jos tarve sitä vaatii.
– Tätä varten on harjoiteltu pitkään ja harjoitellaan tänäkin päivänä, esimerkkinä nyt käynnissä oleva kansainvälinen BALTOPS 22 -harjoitus, jossa olemme mukana yhdessä liittolaistemme kanssa, Kivinen täsmentää.
