Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Peetu Oksanen

Kenraalimajuri Vesa Virtanen on tyytyväinen Puolustusvoimien henkilökunnan jaksamiseen.

Puolustusvoimat mielletään hyväksi työpaikaksi

Topias Mikkonen

Vuodenvaihteessa reserviin siirtyneen henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Korkiamäen tilalle tuli kenraalimajuri Vesa Virtanen. Uudessa tehtävässään Virtanen, 54, on vallitsevan pandemian keskellä tarttunut tärkeään tehtävään, jonka yhtenä osana on Puolustusvoimien tuominen esille hyvänä työpaikkana.

Ei ole olemassa työympäristöä, johon koronavirus ei olisi lonkeroitaan ulottanut. Kaikkien toimijoiden on pitänyt vastata haasteeseen parhaansa mukaan. Puolustusvoimat julkaisi viime joulukuussa tuloksen vuosittaisesta työilmapiirikyselystään, jonka tulokset olivat rohkaisevia. Vastaajat arvioivat työilmapiiriä viisiportaisella asteikolla. Kyselyssä työmotivaation, jaksamisen ja työn imun summamuuttujien kokonaisarvosanaksi annettiin 4. Kenraalimajuri Vesa Virtanen pitää kovasti kiitettävistä ja noususuuntaisista tuloksista.

– Pystyimme vaikeanakin aikana pitämään henkilöstöstämme huolta, mikä Puolustusvoimissa on aina ollut tärkeää. Olen erittäin tyytyväinen henkilöstömme asenteeseen ja työmotivaatioon, henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Virtanen iloitsee.

– Henkilöstölle tehdään vuosittain työilmapiirikysely, jotta kykenemme paikallisesti ja puolustusvoimallisesti saamaan kuvan henkilöstön tuntemuksista. Saamamme palautteen perusteella valitsemme muutamia kehityskohteita, joihin keskittymällä parannamme toimintaamme. Jatkuvan parantamisen kulttuuri on osa toimintaperiaatettamme, Virtanen analysoi.
 
Työilmapiirikyselyn lisäksi Puolustusvoimissa halutaan korostaa työyhteisön jäsenten, esimiesten ja alaisten jatkuvaa avointa vuorovaikutusta. Kyselyiden analysointi ja muu tilanteen seuranta luovat edellytykset esimerkiksi jaksamista edesauttaville toimenpiteille, joita ovat esimerkiksi erilaiset työaikasuojelulliset toimet.

Kaikille sopiva työpaikka

Puolustusvoimat on kriisiajan organisaatio, joka valmistautuu poikkeusoloihin. Henkilöstö ei koostu pelkistä sotilashenkilöistä, sillä osaamista tarvitaan joka osa-alueella. Sotilas-siviilisuhde on tällä hetkellä on 2:1, kun sotilashenkilöitä on noin 8000 ja siviilejä noin 4000. Virtasen mukaan Puolustusvoimat on luotettavuuden ja pysyvyyden vuoksi hyvä työpaikka siviileille.

– Puolustusvoimat on selkeästi johdettu organisaatio. Erinomaisen työilmapiirin lisäksi tarjoamme laajan kirjon erilaisia työtehtäviä. Nämä tekijät ovat yhdessä syy sille, miksi olemme hyvä työnantaja, Virtanen tulkitsee.

Kansainvälisesti työnantajien houkuttelevuutta opiskelijoiden näkökulmasta mittaavan Universumin viimeisimmissä raporteissa Puolustusvoimat on yksi Suomen suositummista julkisen sektorin työpaikoista.

– Myös korkeakouluopiskelijat ovat pitäneet harjoittelujaksoistaan Puolustusvoimissa. Jotkut heistä ovat jääneet töihin esimerkiksi kiinnostaviin asiantuntija- tai tutkimustehtäviin opiskeluidensa jälkeen, Virtanen avaa.

Nykyaikainen koneisto

Virtasen mukaan syinä hyvään rekrytointitilanteeseen ovat Puolustusvoimien arvomaailman ohella selkeä johtaminen, jatkuva oppiminen, etenemismahdollisuudet uralla sekä mielenkiintoiset työtehtävät. Puolustusvoimissa on jo vuodesta 2017 alkaen ollut käytössä toimiviksi todetut etä- ja hajatyökäytännöt, joita on kehitetty koronaviruspandemiasta saatujen kokemusten perusteella.

– Pandemian aikana olemme huomanneet, että kokouskäytäntömme ovat osin korostaneet lähikokouksia turhaan. Ennen järjestettiin kasvokkain kokouksia, jotka olisi voitu hoitaa myös etänä. Nyt olemme oppineet uusia toimintatapoja, joita pyritään kehittämään jatkuvasti. 

Ennen pandemiaa etä- ja hajatyötä on lähiesimiesten luvalla voinut tehdä kymmenen vuorokautta kuukaudessa. Nyt niitä saa tehdä rajoituksitta.

– Tällä hetkellä etätöissä ovat käytännössä kaikki, jotka vain tehtävänsä sisällön puitteissa pystyvät. On tehtäviä, kuten varusmiesten kouluttaminen ja turvaluokitellun tiedon käsittely, joita ei voi tehdä etänä. Puolustusvoimissa on noin 40 prosenttia tehtävistä sellaisia, joissa laaja-alainen etätyö ei ole mahdollista. Täten emme tule varmastikaan ylittämään 60 prosentin rajaa siinä, kuinka moni on etätöissä, kenraalimajuri Virtanen tuumii.

Edeltävää hän jatkaa vielä käsitellen koronan jälkeistä aikaa.

– Koronaviruspandemian helpottuessa osa palaa tietenkin lähitöihin, mutta etätöistä opittuja hyötyjä, kuten kokouskulttuurin muutosta, ei heitetä tietenkään romukoppaan, Virtanen huomauttaa.

Yksi syy menestykselle on tarkasti suunniteltu rekrytointiprosessi. Erikoissuunnittelija Sirpa Klaavu-Nikula on ollut vastuussa Puolustusvoimien edellisestä työnantajakuvakampanjasta, joka tuoreiden tulosten valossa on ollut onnistunut.

– Kampanjaan kuuluivat käytännössä kaikki ne toimenpiteet, joilla Puolustusvoimia mainostetaan houkuttelevana työpaikkana. Keinoina käytimme muun muassa perinteistä mainontaa ja messutoimintaa. Lisäksi olimme aktiivisia sosiaalisessa mediassa, missä julkaisimme esimerkiksi uratarinoita, Klaavu-Nikula kuvailee projektia.

Hyvän työilmapiirin ja positiivisen työnantajakuvan pääraaka-aineeksi Virtanen nostaa kuitenkin perinteiset arvot, joita Puolustusvoimat vaalii.

– Teemme työtä, jolla on tarkoitus. Monet arvostavat sitä, erityisesti nykyisessä epävakaassa maailmassa, Virtanen muistuttaa.