Kun lehtien sivut täyttyivät maanpuolustuksesta

Kriisitilanteessa ihmiset kaipaavat luotettavaa tietoa ja varmuutta omasta turvallisuudestaan. Kuluneen vuoden aikana Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on nostanut tapetille sotauutiset samaan tapaan, kuin koronan kahden aiemman vuoden aikana. Myös uutisointi Puolustusvoimista on lähes kaksinkertaistunut, kertoo Pääesikunnan media-analyytikko Jussi Kivioja. Jyrkintä nousu maanpuolustusaiheisten uutisten osalta oli hyökkäyksen alettua, helmi-maaliskuussa.

– Kyseessä oli kuukausia ja viikkoja, jotka oman mittaushistorian valossa pitivät sisällään eniten näkyvyyttä Puolustusvoimiin liittyen, Kivioja kertoo.

Jussi Kivioja on tutkinut Puolustusvoimista uutisointia vuodesta 2010 lähtien. 

Koskettavaa maanpuolustusta

Määrällisen muutoksen lisäksi eroja entiseen löytyy myös sävyistä. Yksi muutos on, että maanpuolustuksesta on tullut aihe, joka selvästi kiinnostaa ihmisiä, Kivioja arvioi. 

– Reserviläisten omat sodan ajan sijoitukset, valmius, suorituskyky. Nämä asiat kiinnostavat nyt suomalaisia, Kivioja luettelee.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja, Johanna Lahti, on tehnyt samanlaisia havaintoja. 

– Myös kansainväliset sotaharjoitukset ovat kiinnostaneet lukijoita, Lahti kertoo.
Vaikka varusmiehiä käsittelevissä jutuissa on aiemminkin Lahden mukaan ollut ihmisläheistä kuvausta, tilausta sille saattaa olla nyt enemmän:

– Ehkä Venäjän helmikuisen hyökkäyksen jälkeen lukijoita ovat aiempaa enemmän kiinnostaneet artikkelit, joissa varusmiesten arkea on konkretisoitu, Lahti arvelee.

Espoon seudun kaupunkilehti Länsiväylän päätoimittaja Heli Koivuniemi tunnistaa ilmiön. 

– Äitejä ja isoäitejä kiinnostaa, missä omat, varusmiesikäiset pojat palvelevat, hän sanoo.
Ukrainan sodan myötä maanpuolustusaiheisten uutissisältöjen lukijakunta on laajentunut aiempaa enemmän myös naisiin, hän lisää.

Koivuniemi katsoo, että vaikka Länsiväylässä maanpuolustuksesta on uutisoitu aiemminkin aktiivisesti, polttopiste on nyt konkreettisemmissa aiheissa.

– Keväällä kerrottiin esimerkiksi Espoon puolustuskohteista ja väestönsuojista. Tällaiset asiat ovat huolestuttaneet ihmisiä ja siksi niistä kertominen on tärkeää.

Länsiväylän päätoimittaja Heli Koivuniemi kertoo, että maanpuolustuksesta kertominen on Ukrainan sodan myötä konkretisoitunut. Kuva: Länsiväylä

Asiantuntijat kysyttyjä

Sekä Kivioja, Lahti että Koivuniemi katsovat, että median tehtävä huhujen, sekä väärän tiedon kumoajana ja vastaavasti luotettavan tiedon tarjoajana on kirkastunut entisestään sodan seurauksena. 

– Medialla on keskeinen rooli demokratian ja yhteiskuntarauhan tukipaaluna, Lahti kuvaa. 

– Sitä tehtävää toteutetaan tarjoamalla riippumatonta ja tutkittua tietoa, myös maanpuolustuksesta. 

Erityisesti Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) on nostanut profiiliaan kuluneen vuoden myllerrysten keskellä. MPKK:ta koskevien uutisosumien määrä on Kiviojan mukaan nelinkertaistunut helmikuusta. Kansalaiset janoavat luotettavaa tietoa epävarmassa maailmassa:

– Medialla ja yleisöllä on tällä hetkellä suuri tarve asiantuntijuudelle. Jos meidän omat asiantuntijamme eivät anna lausuntoja, media etsii ne muualta, Kivioja toteaa.
MPKK:n nykyisten tutkijoiden lisäksi lähes päivittäisiksi sotauutisten kommentaattoreiksi ovat nousseet sellaiset MPKK:n entiset kasvatit kuin evp-kenraali Pekka Toveri ja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell. 

 

Ilta-Sanomien vt. päätoimittaja Johanna Lahti korostaa median roolia yhteiskuntarauhan suojelijana. Kuva: Samuli Pulkkinen, Sanoma

Puolustuskyvyn kehittämistä tuetaan

Aiempien puolustushankintojen oikeellisuuden myötä myös mediassa aiemmin esitetty kritiikki esimerkiksi materiaalihankintoja kohtaan on Kiviojan mukaan laantunut:

– Sellainen kritiikki, joka kohdistuu puolustuskyvyn kehittämiseen on jäänyt taka-alalle.
Ilta-Sanomien Lahti näkee kuitenkin, että varsinaisessa uutisoinnissa kriittistä tarkastelua esiintyy yhä normaaliin tapaan. 

– Sen sijaan mielipiteellisissä kirjoituksissa on kyllä Venäjän hyökkäyksen jälkeen läpi median nähty tarvetta maanpuolustuksen riittävälle resurssoinnille, Lahti lisää viitaten muun muassa pääkirjoituksiin.

Kasvaneet odotukset ja suuremmat puolustusmäärärahat lisäävät puolustusvoimien vastuuta yhteiskunnalle, Jussi Kivioja arvioi. Täsmällinen ja ymmärrettävä viestintä on siksi ensiarvoisen tärkeää. Tähän puolustusvoimat on pyrkinyt vastaamaan. Länsiväylän Koivuniemi katsoo, että tässä on onnistuttu:

– Oma huomioni on se, että puolustusvoimat ja viranomaiset ovat alkaneet avautumaan enemmän. Tietoa esimerkiksi väestönsuojaamisesta on aiempaa enemmän, hän kertoo.

Kiviojan arvion mukaan tapa, jolla Ukrainassa käydään sotaa, on osoittanut myös tiedotusvälineille puolustusvoimien ja kokonaisturvallisuuden strategian olleen oikea:

– Media on huomannut, että "kyllä, Puolustusvoimat on valmistautunut juuri tämänkaltaiseen sotaan", Kivioja summaa.