Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: puolustusvoimat, Juho Vainonen

Logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Kakkola kertoo, että kasarmien huono sisäilma johtuu yleensä heikosta ilmanvaihdosta.

Puolustusvoimat korjauttaa 16 kasarmia

Helena Immonen

Puolustusvoimat teettää peruskorjauksia 16 eri kasarmiin seuraavan viiden vuoden aikana. Korjausten arvioitu hinta on noin 90 miljoonaa euroa.

Varusmiesten käytössä olevia kasarmirakennuksia on puolustusvoimissa 75, joista 38 on peruskorjattu viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuoteen 2020 mennessä on suunniteltu korjattavaksi kasarmeja esimerkiksi Kouvolassa, Säkylässä, Riihimäellä, Turussa, Lappeenrannassa, Kirkkonummella, Rovaniemellä, Raaseporissa ja Hattulassa.

Yleinen ongelma kasarmeissa on huono sisäilma. Sisäilman laatuun vaikuttavat muun muassa ilmanvaihdon riittämättömyys, pölyisyys, eristeiden mineraalivillakuidut, ulkoilmasta kulkeutuvat mikrobit ja siitepöly. Logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Kakkolan mukaan yleisin syy huonoon sisäilmaan on heikko ilmanvaihto.

– Syitä on monia, mutta yleisin ja suurin syy on haasteet ilmanvaihdossa, eli kosteuskuorma on liian suuri ilmanvaihtoon nähden, Kakkola kertoo.

Huono sisäilma voi alentaa palvelustehoa ja aiheuttaa erilaisia oireita kuten hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita. Jos oireet selvästi liittyvät tietyssä rakennuksessa oleskeluun ja helpottavat muualla, on syytä epäillä huonoa sisäilmaa oireiden syyksi.

Puolustusvoimien työturvallisuuspäällikkö Liisa Gröndahl kehottaa kaikkia sisäilman laatua epäileviä varusmiehiä tekemään asiasta ilmoituksen omalle esimiehelle, yksikön vääpelille tai varusmiestoimikunnalle.

– Otamme varusmiesten ja henkilökunnan työturvallisuuden vakavasti. Olemme pyrkineet tekemään ongelmista ilmoittamisen mahdollisimman helpoksi. Ohjaamme varusmiehiä terveysasemalle kertomaan oireistaan, jotta niitä voidaan kartoittaa, Gröndahl kertoo.

Puolustusvoimat kartoittaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa rakennusten kuntoa säännöllisesti. Prikaatikenraali Kakkola kertoo, että parhaillaan on menossa kattava selvitys, joka valmistuu kevään aikana. Edellinen vastaava selvitys tehtiin vuonna 2012.

Vuosittain kaikkien rakennusten kunnossapitorahaa käytetään noin 17 miljoonaa, minkä lisäksi tehdään peruskorjauksia. Puolustusvoimat esittää peruskorjauslistan Senaatti-kiinteistölle, joka lopulta tekee päätökset.

Kakkolan mukaan puolustusvoimilla on vuokralaisena oikeus edellyttää, että tilat, jotka Senaatti-kiinteistöiltä vuokrataan, ovat kunnossa. Hän haluaa kuitenkin korostaa yhteistyön merkitystä niin paikallisella tasolla kuin Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennuslaitoksenkin kanssa.

– Tilojen kehittäminen ja ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa ja se tehdään resurssien puitteissa, Kakkola selventää.

– Teemme paljon töitä tämän asiaan eteen, ja ongelmat otetaan vakavasti. Lähtökohta on se, että sekä varusmiehet että henkilökunta voivat olla turvallisissa tiloissa.