Puolustusvoimat kiinnostui abiturientin lennokista – Markus Aarrejoki pääsi kuulemaan puolusteknologian salaisuuksia jo ennen inttiä

18-vuotias Markus Aarrejoki sai kutsun Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusseminaariin seuraamaan sotatekniikan alan ammattilaisia.

Upseerien lomasta erottui poikkeava hahmo, kun Maanpuolustuskorkeakoulu järjesti vuosittaisen tutkimusseminaarin Santahaminassa. 18-vuotias Markus Aarrejoki pääsi kuulemaan sotatekniikan laitoksen perinnepäivän seminaareja kutsuvieraana, vaikka oma varusmiespalvelus ei ole vielä edes alkanut.

Aarrejoki kiinnitti Puolustusvoimien huomion harvinaisen harrastuksensa kautta. Lennokkeja 
harrastava abiturientti piti nykyisiä Puolustusvoimien drooneja puutteellisina, joten hän päätti itse kehittää paremman.

– Kutsu yllätti. Toivoin saavani tilaisuudesta mahdollisimman paljon irti, Aarrejoki paljastaa. 

Alkusanojen jälkeen Aarrejoki pääsi upseerien ympäröimänä seuraamaan toinen toistaan kiinnostavampia puheenvuoroja ohjusten aerodynamiikasta tietoliikenteen merkitykseen.

– Seminaarin aiheet olivat mielenkiintoisia. Varsinkin puheenvuoro kvanttitietokoneista jäi mieleen, Aarrejoki kertaa.

Lehtijuttu kiinnitti huomion 

Aarrejoen kutsun takana oli sotatekniikan laitoksen tutkimusryhmän johtaja insinöörieverstiluutnantti Mika Nieminen, joka huomasi nuoren drooniharrastajan mediasta. Tavattuaan Aarrejoen Nieminen tiesi hänen olevan sopivaa materiaalia Technica Belliin.  

– Me tarvitsemme innovatiivisia ihmisiä. Näin lehtijutun Aarrejoesta, ja lamppu syttyi välittömästi, Nieminen kertoo.

Maailma kehittyy ja Puolustusvoimien on pysyttävä perässä. Teknologinen kehitys on tuonut esimerkiksi hypersooniset ohjukset, ja 5G- ja 6G mahdollistavat nyt ja tulevaisuudessa tiedonsiirron langattomasti, ja kvanttitietokoneet ovat harppaus tulevaisuuteen.

Technica Bellin tarkoituksena on kerätä sotatekniikan ammattilaisia yhteen Sotatekniikan laitoksen perinnepäivän kunniaksi. Tapahtuma tarjoaa asiantuntijoille mahdollisuuden verkostoitua ja pohtia sotatekniikan uusia tuulia. 

Aarrejoen kaltaiset tulokkaat tuovat alalle uutta verta.

– Verkostoitumisella pidämme huolta, että olemme johtava sotatekniikan laitos, 
Nieminen valaisee.

Markus Aarrejoki on harrastanut drooneja melkein puolet elämästään. Kuva: Elias Harinen

Joululahjasta lennokkitehtailijaksi

Aarrejoki on puuhaillut lennokkien kanssa melkein puolet elämästään eli kahdeksan vuotta. Lukiossa hän innostui perehtymään syvemmin laitteiden tekniikkaan. Pian hän lennätti itse rakentamiaan lennokkeja.

– Sain ensimmäisen droneni joululahjaksi. Lopulta päädyin rakentelemaan omia lennokkeja, Aarrejoki muistelee.

Varusmiespalveluksen lähestyessä Aarrejokea kiinnosti, voisiko lennokki-intoilua hyödyntää
Puolustusvoimissa. Ensin hän selvitti, millaisia lennokkeja Suomella ja maailmalla on käytössä. Yllätys oli melkoinen, kun hän huomasi useimpien lennokkien olevan sotilaalliseen käyttöön vanhoja, kömpelöitä tai yksinkertaisesti kalliita.

– Sota Ukrainassa osoittaa, että lennokkeja pudotetaan tuhansittain. Siksi on merkityksellistä pohtia lennokkien hintaa, Aarrejoki kuvailee.

Aarrejoki päätti laittaa taitonsa koetukselle ja suunnitella oman versionsa 
maalinpaikannuslennokista. Tavoitteena on rakentaa helposti liikuteltava ja edullinen kilpailija 
nykyiselle Puolustusvoimien käyttämälle Orbiter-lennokille, joita Puolustusvoimat on hankkinut miljoonilla euroilla.
 
Aarrejoen suunnittelema lennokki on tarkoitettu yhden henkilön kannettavaksi. Käyttökuntoon kasaaminen on nopeaa. Teknologia hyppii roimaa vauhtia, joten lennokitkin on varustettava parhaimmilla kameroilla,  tarkemmilla sensoreilla ja suorituskykyisimmillä moottoreilla.

– Mietin, miksi kukaan ei ole aikaisemmin tehnyt sellaista, Aarrejoki avaa.

Aarrejoki toivoo parantavansa nykyisiä lennokkeja jokaisella osa-alueella edes vähän. Näin saadaan suorituskykyinen lennokki.

Pelkkä prototyyppi ei kanna vielä pitkälle. Aarrejoen tavoitteena on saada prototyyppi 
valmiiksi ja esiteltyä maailmalle. Vaikka ura sotatekniikan parissa ei kiinnosta Maanpuolustuskorkeakoulussa, Aarrejoki haluaisi jatkaa lennokkien rakentelua konetekniikan diplomi-insinöörinä.