Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Veikka Tammisuo

Kuvassa on Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen ja Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko.

Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen ja Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko ovat tyytyväisiä sujuvaan yhteistyöhön.

Puolustusvoimat ja Patria päivittivät yhteistyösopimustaan

Matias Jämsén

Uusi sopimus parantaa edellytyksiä kehittää kansallista sotatalousvalmiutta.

Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen on tyytyväinen Puolustusvoimien ja Patrian väliseen tiiviiseen yhteistyöhön.

– Patria on yksi Puolustusvoimien tärkeimmistä strategisista kumppaneista, Heiskanen sanoo.

Hän lisää, että vallitsevassa turvallisuustilanteessa kahdenvälinen kumppanuus korostuu entisestään.

– Sopimukseen perustuen aloitamme päivitystyön vastauksena muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen, Heiskanen sanoo.

Patrian rooli on keskeinen sotatalousvalmiuden kehittämisessä maa-, meri-, ja ilmapuolustuksessa, Heiskanen huomauttaa. 

– Osana sotatalousvalmiuden parantamista valmistelemme poikkeusolojen tuotantovalmiuden nostamista, johon liittyen Patrian osaaminen on keskeistä, Heiskanen sanoo.

Heiskanen korostaa materiaalisen varautumisen merkitystä ennaltaehkäisevän pidäkkeen luomisessa. 

Patrialla erityinen rooli

Patrian toimitusjohtaja, Esa Rautalinko nostaa esiin Patrian erityisen roolin kotimaisessa puolustustarviketeollisuudessa ja huoltovarmuudessa. 

– Patrian olemassaolo perustuu siihen, että täytämme kaikissa mahdollisissa turvallisuustilanteissa Puolustusvoimien strategisen kumppanuuden vaatimukset, Rautalinko sanoo.

Suomen valtio on Patrian enemmistöomistaja 50,1 prosentin omistusosuudella. Yhtiön toinen omistaja on norjalainen puolustusteollisuuden yhtiö Kongsberg Defence & Aerospace AS. 

– Valtion omistusosuus suojaa yhtiön pitkäjänteistä kehittämistä, Rautalinko toteaa.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen järkkyminen on kasvattanut Patrian tilauskantaa. Myös Suomen Nato-jäsenyydellä on ollut positiivinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan.

Rautalinko toteaa, että moni eurooppalainen valtio ei ole Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen saanut aikaan päätöksiä merkittävistä puolustushankinnoista.

Hän lisää, että lähes kaksi vuotta päätöksentekoon on kohtuullisen pitkä aika.

– Suomi, Baltian maat ja Puola ovat olleet parhaiten hereillä, Rautalinko arvioi.