Puolustusvoimat hyötyy kansainvälisestä harjoittelusta

Kansainvälisen harjoittelun nähdään kehittävän kykyä myös Suomen puolustamiseen. Vuonna 2016 harjoituksiin osallistuttiin yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2010.

Suomen osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen harjoitustoimintaan on tällä vuosikymmenellä yleistynyt runsaasti ja se nähdään hyödylliseksi, kertoo puolustusministeriön puolustusvoimilta tilaama selvitys.

Ennen harjoitukseen osallistumista harkitaan, tukeeko se puolustusvoimien päätehtävää, Suomen puolustamista. Lisäksi harjoituksen on kehitettävä joukkojen suorituskykyä, yhteistoimintakykyä ja valmiutta.

– Osallistuminen kansainväliseen harjoitustoimintaan kehittää puolustusvoimien kykyä Suomen puolustamiseen, kansainvälisen avun vastaanottamiseen ja myös kansainvälisen avun antamiseen muille valtioille – kaksi edellämainittuahan on puolustusvoimien uusi lakisääteinen tehtävä, kertoo puolustusyhteistyöyksikön johtaja Otto Saxén puolustusministeriöstä.

– Kansainväliset harjoitukset antavat mahdollisuuden verrata Suomen puolustusvoimien kykyä muiden valtioiden kykyihin, ja mahdollistavat sen tyyppisen harjoittelun, jota me emme yksin voi tehdä, hän jatkaa.

Puolustusvoimien osallistuminen kansainvälisiin harjoituksiin on yleistynyt. Kasvu jatkunee samansuuntaisena. Grafiikka: Daniel Sandell

 

Selvityksen mukaan kansainvälisiin harjoituksiin osallistuminen kehittää puolustusvoimien joukkojen kykyä toimia osana laajempaa kokonaisuutta. Lisäksi sen avulla puolustusvoimien toimintatapoja voidaan sovittaa yhteen kansainvälisten järjestelmien kanssa. Harjoitukset tarjoavat mahdollisuuden harjoitella sellaisten suorituskykyjen ja järjestelmien kanssa, joita puolustusvoimilta puuttuu, tai joiden hankkiminen pelkkää kansallista harjoitusta varten olisi liian kallista. Esimerkeiksi mainitaan muun muassa sukellusveneet, ilmatankkauskoneet ja suuret taisteluosastot.

Selvityksessä ei löydetty sellaisia suorituskyvyn osa-alueita, joita kansainvälinen harjoitustoiminta olisi heikentänyt. Sen sijaan todetaan, että toiminta on kehittänyt puolustusvoimien joukkoja, järjestelmiä ja toimintatapoja merkittävästi positiivisempaan suuntaan.

Harjoituksien vaikuttavuutta arvioitiin Nato-tehtävätyyppien mukaisella suorituskyvyn jäsentelyllä asteikolla yhdestä viiteen. Parhaiten nähtiin kehittyneen johtamisen ja verkostotoiminnan osa-alue, joka sai arvosanan 4,27. Siihen sisältyvistä kohdista erityisen hyvin nähtiin kehittyneen puolustusvoimien suorituskyvyn uskottavuus, kriisinhallinnassa tarvittavat suorituskyvyt ja käsitykset tarvittavasta yhteistoimintakyvystä. Vähiten toiminnan nähtiin vaikuttaneen tiedustelun ja valvonnan osa-alueella, jossa arvosana oli 3,34 eli kohtalaisen merkittävä. Kansainvälisen harjoitustoiminnan nähtiin vaikuttaneen esimerkiksi verkkotiedusteluun vain arvosanalla 1,8.

Tulevan vuoden aktiivisuus harjoitustoiminnassa ei ole vielä tiedossa. Puolustusministeriö arvioi määrää nyt syksyllä.

– En osaa vielä varmasti sanoa tulevien vuosien harjoitusmääristä. Merkittäviä muutoksia ei ole tiedossa. Puolustusvoimat tekee esityksen puolustusministeriölle, ensi vuotta koskeva esitys tulee ministeriölle lähiaikoina. Esitettävien harjoitusten määrä riippuu siitä, mikä puolustusvoimissa nähdään tarpeelliseksi. Sitten ministeriössä arvioidaan suunnitelmaa, jonka jälkeen valtionjohto käsittelee sitä. Tämän jälkeen puolustusministeri hyväksyy suunnitelman, Saxén valottaa.