”Suomessa siirrytään nyt avaruusaikaan” – Puolustusvoimat hankkii satelliitteja suomalaiselta yritykseltä

Maailman suurin tutkasatelliitteja valmistava yritys Iceye aloittaa yhteistyön Puolustusvoimien kanssa.

Mikäli maailmassa tapahtuu jotain, näkee suomalainen tutkasatelliitteja valmistava Iceye sen todennäköisesti ensimmäisenä.

Toimiiko Espoon Otaniemessä siis todellakin yritys, joka kykenee ottamaan satelliittikuvan nopeammin kuin Yhdysvaltain sotilastiedustelu?

Iceyen Pohjoismaiden ja Nato-yhteistyön johtaja Seppo Aaltosen mukaan kyllä.

– Satelliittimme kiertävät maapallon ympäri viisitoista kertaa vuorokaudessa, joten aika nopeasti saamme silmät minne päin tahansa, hän sanoo.

Iceyen tavanomainen toimistorakennus kätkee sisäänsä pääkonttorin ja tuotantolinjan, jossa valkoisiin suojavarusteisiin pukeutuneet insinöörit kehittävät ja rakentavat maailman johtavaa tutkateknologiaa.

Iceyen teknologia on näyttänyt kyntensä Ukrainassa. Yhtiö on tehnyt ukrainalaisten tiedusteluviranomaisten kanssa yhteistyötä sodan alusta lähtien.

– Pystyimme nopeasti luomaan ja toimittamaan ukrainalaisille ratkaisuja, joista oli hyötyä.

Iceyen Pohjoismaiden ja Nato-yhteistyön johtaja Seppo Aaltonen pitää huoltovarmuuden kannalta tärkeänä, että satelliittien teknologia valmistetaan Suomessa. Kuva: Karoliina Huopalainen

Satelliittien avulla on tuhottu muutamassa vuodessa miljardien dollareiden edestä venäläistä sotilaskalustoa.

Yhteistyön tärkeys korostui edellisenä keväänä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskeytti hetkellisesti tiedustelutiedon jakamisen Ukrainalle ja kun Elon Musk uhkasi estää ukrainalaisten pääsyn hallitsemaansa Starlink-satelliittijärjestelmään.

Samalla Iceyen toimitusjohtaja ja perustajajäsen Rafal Modrzewski kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että suomalaisyhtiö jatkaa satelliittikuvien välittämistä Ukrainalle.

Trumpin toimet osoittivat eurooppalaisille, että teknologia kannattaa omistaa itse. Aaltosen mukaan Suomen kannalta on olennaista, että tutkasatelliitteihin liittyvä teknologia valmistetaan kotimaassa.

– Se on huoltovarmuuden kannalta tärkeää, hän toteaa.

Satojen miljoonien kauppoja

Tutkasatelliitit kiinnostavat globaalisti niin asevoimia, viranomaisia kuin vakuutusalan jättiläisiä. Iceye on tehnyt satojen miljoonien eurojen kauppoja esimerkiksi Kreikan, Puolan, Japanin ja nyt myös Suomen kanssa.

Puolustusministeriö ja Iceye ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka pohjalta Puolustusvoimille voidaan hankkia SAR (suuren laskennallisen läpimitan tutka) -tutkasatelliitteja.

– Suomessa siirrytään nyt avaruusaikaan, Aaltonen kertoo.

Yhteistyön tavoite on kehittää Puolustusvoimien tiedustelu- ja valvontakykyä. Sopimus kattaa myös tekniset ratkaisut ja järjestelmät, joita tarvitaan itsenäisen kansallisen avaruuspohjaisen valvonnan luomiseksi.

Iceyen perustajajäsen, strategiajohtaja Pekka Laurila sanoo Iceyen tiedotteessa, että oikea-aikainen ja luotettava havainnointidata on strateginen voimavara, jonka avulla Suomi on hyvässä asemassa tullakseen avaruusalan globaaliksi johtajaksi.

Yhtiön asiakkaina on lukuisia puolustushallintoja ja valtiollisia toimijoita. Yksi suurimmista asiakkaista on yhdysvaltalainen tiedusteluviranomainen NRO (National Reconnaissance Office), joka on yksi Yhdysvaltain 16 tiedustelupalvelusta.

Iceye on ensimmäinen ulkomaalainen avaruusalan yhtiö, jonka valmistamia satelliitteja Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset käyttävät.

– Tämä oli tietysti aika iso uskottavuus ja signalointi, Aaltonen sanoo.

Kuvaa jopa puiden alta

Satelliitteja käytetään sotilastiedustelun ohella myös luonnonkatastrofien seuraamiseen. Iceyen teknologiaa on käytetty esimerkiksi metsäpalojen ja tulvien aiheuttamien tuhojen kartoittamisessa.

Iceye tuottaa runsaasti dataa myös ilmastonmuutoksen seurauksista, kuten sulavasta arktisesta alueesta. Se oli kymmenen vuotta sitten nuoren kasvuyrityksen alkuperäinen liikeidea.

Tuoteportfolioon kuuluvat satelliittijärjestelmät, data sekä jalostettu data eli informaatio. Satelliitteja yhtiö myy lähinnä valtiollisille toimijoille. Dataa ja informaatiota ostavat yritykset ja järjestöt.

SAR-tutkilla varustetuilla satelliiteilla saadaan kuvia, jotka perustuvat kohteista heijastuneisiin radioaaltoihin, ja ne näyttävät kohteiden muodon, tekstuurin ja materiaalin ominaisuuksia eri tavalla kuin optiset kuvat. SAR-tutkan etuna on että niillä voidaan kuvata maanpintaa niin pimeällä, pilvisellä kuin lumisella säällä. Teknologian valttikortteja ovat syvyys, nopeus ja sääriippumattomuus.

Tutkasatelliittien avulla taistelukentän tapahtumia voidaan seurata lähes reaaliajassa. Nopeimmillaan tutkasatelliitin ottaman kuvan data saadaan käyttöön tunnissa. Satelliitit näkevät myös sinne, minne droonit ja tiedustelulennokit eivät, kauas vihollisen selustaan.

Iceyen teknologiaa voidaan käyttää sotilastiedustelussa kriittisten kohteiden, kuten satamien, lentokenttien ja liikenteen solmukohtien valvontaan. Kuvat ovat niin tarkkoja, että niiden avulla voidaan tunnistaa peräti yksittäisiä asejärjestelmiä.

– Voimme havaita ja tunnistaa, onko kyseessä esimerkiksi S300- vai S400-patteristo, Aaltonen sanoo viitaten venäläisiin ilmatorjuntaohjusjärjestelmiin.

Iceye on kehittänyt myös uuden Dwell-teknologian, jossa satelliitin tutka ottaa 20–50 kuvaa lukuisista eri kulmista. Lopputuloksena voidaan nähdä jopa puun lehvästön alle.

Hinnat alas, suorituskyky ylös

Vuonna 2014 perustetun Iceyen kasvu on ollut viime vuosien aikana hurjaa. Yhtiöllä on kolme kertaa enemmän satelliitteja kuin kovimmalla kilpailijalla, yhdysvaltalaisella Capella Space -yhtiöllä.

Iceye perustaa uusia tytäryhtiöitä muutaman kuukauden välein. Konttoreita on jokaisella mantereella ja työntekijöitä noin 800 yli 70 eri maasta. 

Myös liikevaihto on kasvanut vauhdilla. Vielä vuonna 2019 liikevaihtoa oli noin puolitoista miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2023 jo noin 90 miljoonaa euroa. Kasvuyrityksen liiketulos on ollut tappiollinen. Aaltosen mukaan se johtuu suurista TKI (tutkimus, kehitys ja innovaatio) -investoinneista.

Yhtiön satelliitit valmistuvat tuplanopeudella vanhoihin tiedustelusatelliitteihin verrattuna. Hinnat ovat laskeneet samanaikaisesti kymmenesosan. Taustalla vaikuttaa panostus tuotekehitykseen. 

– Satelliitin koko on saatu kutistettua pienestä bussista pesukoneen kokoiseksi, Aaltonen kuvailee.

Mittava rahoituspäätös

Kesäkuun lopussa uutisoitiin Business Finlandin historiallisen suuresta 41 miljoonan euron TKI-rahoituksesta osana Iceyen 250 miljoonan euron investointiohjelmaa.

Valtion pääomasijoitusyhtiö Solidium sijoitti yhtiöön puolestaan 40 miljoonaa euroa kevään 2024 rahoituskierroksella. Saman vuoden joulukuussa Solidium sijoitti vielä 15 miljoonaa euroa lisää.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Solidium sijoitti listaamattomaan yhtiöön.
Suomen teollisuussijoitus (Tesi) sijoitti yhtiöön 73 miljoonaa euroa vuonna 2020. Iceye on saanut rahoitusta myös EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta, jossa EU rahoitti strategisten puitteiden kautta tutkimukseen ja innovointiin liittyvää huippuosaamista.

Vuonna 2024 yhtiö keräsi pääomaa yhteensä 154 miljoonan dollarin edestä.
Takana on nyt myös Naton huippukokous, joka lupaa Iceyelle hyvää. Aaltonen uskoo uuden puolustusmenotavoitteen heijastuvan yhtiön tilauskirjoihin. Kasvava bisnes on hyvä asia, vaikka syy sen taustalla on synkkä.

– Voimme tuoda aika hyviä ratkaisuja tähän maailmantilanteeseen, hän sanoo.

Entä aikooko Iceye listautua pörssiin?

– Sitä asiaa en kommentoi, Aaltonen vastaa hymyillen.