Puolustusvoimat etsii erikoisjoukkokurssille "hiljaisia taistelijoita"

Erikoisjoukkojen tehtävänä on Suomen sotilaallinen maanpuolustus, mutta he osallistuvat myös kansainvälisiin tehtäviin ja tukevat erilaisissa viranomaisoperaatioissa.

Yhä useammalla henkilöllä on mahdollisuus päästä mukaan Puolustusvoimien erikoisjoukkoihin, sillä heinäkuussa alkavan kurssin aloituspaikkoja pyritään nostamaan. 

Haku erikoisjoukkokurssille on käynnissä marraskuun loppuun asti.

Kurssille etsitään sinne parhaiten soveltuvia varusmiespalveluksensa johtajina suorittaneita reserviläisiä, jotka voivat kurssin käytyään työllistyä Puolustusvoimiin erikoisjääkärin tai taistelusukeltajan ammattialiupseerin virkoihin. 

Puolustusvoimien tarve erikoisjoukkosotilaille on kasvanut ja Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ammattiyksiköihin avautuu lähiaikoina merkittävästi lisää ammattialiupseerin virkoja.

– Henkilöstömäärän kasvattaminen on osa Puolustusvoimien kehittämistä, kertoo Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Pasi Autio kertoo. 

Kurssin aloituspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan vaikuta kurssin sisäänpääsyvaatimuksiin, sillä kurssille hyväksytään ainoastaan sinne soveltuvat hakijat. Lopullisten aloituspaikkojen määrä riippuukin kurssille soveltuvien hakijoiden määrästä. 

Pääsyvaatimuksena hiihtotaito

Hakijan tulee olla palveluskelpoisuudeltaan A-luokkaa ja muuten terve alle 30-vuotias henkilö.

Hakijalta odotetaan hyvää fyysistä kuntoa. Hiihtotaidon täytyy olla kohtuullinen, uimataidon vähintään 200 metriä ja 12 minuutin juoksutestin tuloksen vähintään 3 000 metriä. 

Myös mielen hyvinvointi, hyvät vuorovaikutustaidot ja eettinen toimintakyky kuuluvat hyvän erikoisjoukkosotilaan ominaisuuksiin. 

Kurssille toivotaan oppilaita erilaisista taustoista, eikä varusmiespalveluksen aikainen erikoisjoukkokoulutus ole kurssin pääsyvaatimuksena. Se antaa kuitenkin hyvät valmiudet kurssilla toimimiseen. 

– Erikoisjoukkokurssin valintakokeiden fyysiset testit ovat lähes yhtenevät laskuvarjojääkäreiden fyysisten testien ensimmäisen vaiheen kanssa ja hakijoiden fyysinen lähtötaso on yleensä jo valmiiksi korkealla tasolla, jos sitä on ylläpidetty myös reservissä, Autio kertoo.

– Hakijoiden mahdollisimman monipuolinen osaaminen tukee erikoisjoukkojen henkilöstörakenteen kehittämistä. Toivommekin lisää varusmiespalveluksensa aikana johtajakoulutuksen saaneita hakijoita mistä tahansa aselajista, hän jatkaa.

Vaativiin tiedustelu- ja tukitehtäviin

Puolustusvoimat kouluttaa erikoisjoukkosotilaita vaativiin tiedustelu-, vaikuttamis- ja tukitehtäviin, joihin organisaation muut joukot eivät sovellu. Erikoisjoukot toimivat tehtävillä itsenäisesti tai yhdessä muiden joukkojen kanssa joko kotimaassa tai ulkomailla kaikissa valmiustiloissa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. 

– Erikoisjoukkojen tehtävät poikkeavat tavanomaisten joukkojen tehtävistä. Se, että erikoisjoukot tekisivät samoja tehtäviä, kuin muutkin joukot, mutta paremmin, ei pidä paikkaansa, Autio huomauttaa. 

Erikoisjoukkojen päätehtävänä on Suomen sotilaallinen maanpuolustus, mutta he osallistuvat tarvittaessa myös erilaisiin kansainvälisiin operaatioihin, kuten kriisinhallintaan sekä tekevät yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. 

Erikoisjoukkoaliupseerit ovat koko erikoisjoukkojen suorituskykyisin osa ja heitä kutsutaan erikoisjoukko-operaattoreiksi. 

12:n kuukauden erikoisjoukkokurssi sisältää laskuvarjohyppyjä, vesistökoulutusta ja yhteistoimintaa helikopterijoukkojen kanssa. Kuva: Yankuan Zhang 

Erikoisjoukkojen operaattoreista käytetään termiä ”silent professionals” (hiljaiset ammattilaiset). 

– Tämä kuvaa hyvin sitä lujaa ammattitaitoa ja mentaliteettia, mikä ammattimaiselle joukolle vuosien koulutuksen aikana kertyy. Tehtävät suoritetaan tinkimättömästi ja tarkasti, itsestään sen suurempaa numeroa tekemättä, Autio kuvaa.

Kurssia tai niiden pääsykokeita ei kuitenkaan pidä sekoittaa Erikoisjoukot-TV-sarjaan.

– Se on formaattiin perustuva viihteellinen tuotanto, Autio muistuttaa. 

Pääsykokeet tammikuussa

Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssi kestää 12 kuukautta ja pitää sisällään muun muassa ase- ja ampumakoulutusta, tiedustelu- ja taistelutehtäviä maastossa sekä rakennetulla alueella, lääkintäkoulutusta ja kattavan siirtymämenetelmäkoulutuksen, joka sisältää laskuvarjohyppyjä, vesistökoulutusta ja yhteistoimintaa helikopterijoukkojen kanssa. 

Kurssilaiset ovat koulutuksensa ajan Puolustusvoimien määräaikaisissa virkasuhteissa ja saavat kurssin ajalta palkkaa. 

Kurssin kaksivaiheisten pääsykokeiden ensimmäinen, fyysistä toimintakykyä mittaava vaihe järjestetään tammikuussa. Luvassa on muun muassa reppujuoksua, uinti- ja sukellustestejä, vauhditonta pituushyppyä, vatsalihasliikkeitä ja punnerruksia. 

Pääsykokeen ensimmäisen vaiheen läpäisseitä hakijoita odottaa maalis-huhtikuussa järjestettävässä toisessa vaiheessa tehtäviä, joissa testataan muun muassa hakijan motivaatiota, sitoutumista, vuorovaikutustaitoja, ryhmässä toimimista sekä selviytymiskykyä. 

Pääsykokeen toiseen vaiheeseen voi osallistua korkeintaan kaksi kertaa. 

Aution mukaan pääsykokeisiin valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Pitkäkestoiset liikunnalliset suoritukset kehittävät toimintakykyä parhaiten. Esimerkiksi marssit ja vaellukset valmistavat elimistöä toimimaan vaativissa suorituksissa.