Puolustusvoimat 100 -juhlavuosi laukaistiin liikkeelle Finlandia-talolla

Maanpuolustustahto on yksi kansakuntamme suurimmista voimavaroista, sanoi tasavallan presidentti, ylipäällikkö Sauli Niinistö avaussanoissaan puolustusvoimien 100-vuotisjuhlinnan aloittaneessa seminaarissa Finlandia-talolla.

Puolustusvoimien juhlinta alkoi tiistaina 16. tammikuuta eli päivänä, jolloin tuli 100 vuotta kuluneeksi siitä, kun itsenäisyyssenaatti nimitti silloisen kenraaliluutnantti C.G.E. Mannerheimin hallitukselle uskollisten suojeluskuntien ylipäälliköksi.

Finlandia-talolla järjestetyn juhlaseminaarin (linkki) avaussanoissaan tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistö muistutti, että puolustusvoimat perustuvat yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun laajaan reserviin sekä ammattitaitoiseen henkilökuntaan.

– Maanpuolustustahto on yksi kansakuntamme suurimmista voimavaroista. Sen avulla kykenimme säilyttämään itsenäisyytemme sotiemme kurimusten keskellä. Maanpuolustustahto on myös keskeinen ennalta ehkäisevän puolustuskynnyksen muodostaja, Niinistö sanoi.

Niinistön mielestä vahvat puolustusvoimat tarkoittavat, että kynnys väkisin Suomeen tulemiseen on korkea. Toisaalta Suomi on samalla myös luotettava kumppani yhteistyölle.

Suomen puolustuksen perustana on puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin mukaan omiin olosuhteisiin ja tarpeisiin rakennettu Suomen malli. Seminaarissa esittämässään tervehdyksessä Lindberg nimesi sen kulmakiviksi asevelvollisuuden, uskottavan, koko maan kattavan puolustuksen ja sotilasliittoihin kuulumattomuuden.

–Taustalla on kansalaisten luja maanpuolustustahto. Sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa torjuntaan tarvitsemme sekä moderniin teknologiaan perustuvia kärkikykyjä että laajaa reserviä. Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö tukee kotimaan puolustuksemme kehittämistä, Lindberg sanoi.

Sotahistorian professori, kenraalimajuri evp. Vesa Tynkkynen tarkasteli Suomen maanpuolustusta vuosikymmenien aikana esiintyneiden uhka-arvioiden kautta.

–Suomessa tiedostettiin jo 1920-luvulla, että Neuvostoliitto tulee nousemaan yhdeksi Euroopan johtavaksi sotilasmahdiksi, johon verrattuna Suomi olisi sodan syttyessä aina alivoimainen, Tynkkynen sanoi.

Tynkkynen huomautti, että talvisodan sytyttyä Suomi pyysi kaksi kertaa apua Ruotsilta, mutta sen poliittinen johto vastasi kieltävästi.

–Suomalaisesta historiantutkimuksesta on löydettävissä sävyjä, että Ruotsi petti Suomen. Ruotsalaisissa uhka-arvioissa oli Neuvostoliiton lisäksi myös Saksa, joka oli laajentunut lähes Etelä-Ruotsin porteille. Oli poliittista realismia, että Ruotsi ei tässä tilanteessa siirtänyt kenttäarmeijansa pääosaa Suomeen. Viime kädessä kansallinen etu ratkaisi ruotsalaiset päätökset, Tynkkynen sanoi.

Sotahistorian professori, kenraalimajuri evp. Vesa Tynkkynen.

 

Nuorison näkemyksiä puolustusvoimista esittivät seminaarin paneelikeskusteluun osallistuneet valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Hilkka Kemppi ja Varusmiesliiton entinen puheenjohtaja Juuso Kurttila. Paneelin muut osanottajat olivat ministeri Jaakko Iloniemi, eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritokallio ja sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalo ja paneelin puheenjohtajana toiminut sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen.

Hilkka Kemppi haastoi mieskeskustelijat kiinnittämällä huomiot siihen, miten vähän tytöille kerrotaan varusmiespalveluksesta.

–Koen menettäneeni elintärkeitä taitoja, kun en ymmärtänyt itse hakeutua vapaaehtoiseen palvelukseen. Nyt minulla on tuhansien naisten tavoin tarve kouluttaa itseäni varautumis- ja turvallisuustehtäviin, esimerkiksi sähköttä selviämiseen, se tuntuu tältä päivältä, Kemppi sanoi.

Kansalaistaidot ja turvallisuus voisivat Kempin mielestä linkittyä jo peruskoulun opetussuunnitelmaan tai varhaiskasvatukseen, jossa niistä voitaisiin puhua lasten omalla kielellä.

Myös Kurttilan mielestä maanpuolustuskeskustelu sulkee ulkopuolelle nuoret ennen palvelusta sekä naiset.

–Olisi hienoa saada myös naiset kutsuntoihin, jotta esimerkiksi Etsivä nuorisotyö tavoittaisi kaikki nuoret, Kurttila sanoi.

Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlinta jatkuu koko vuoden ympäri maata yli 120 tapahtumassa, joihin voihin voi tutustua Puolustusvoimat 100 –sivustolla.

Tulevia tapahtumia ovat muun muassa kenttätykistön 100-vuotisjuhla Helsingissä 6. helmikuuta, maavoimien vuosipäivä Tampereella 22. helmikuuta ja jääkärien paluun 100-vuotijuhla Vaasassa 24.–26. helmikuuta.

 

Muokattu: Linkki vaihdettu MTV3:n sivuille.