Puolustusvoimain komentaja: ”Yhdessä hyväksytty kahden prosentin puolustusmenotaso ei riitä kattamaan kaikkea, jota Euroopan on tehtävä”
Kenraali Timo Kivisen mukaan on erityisesti kaksi asiaa, joihin Euroopan on panostettava sotilaallisesta näkökulmasta.
Puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen mukaan Euroopan on tehtävä enemmän oman turvallisuutensa eteen.
Sotilaallisesta näkökulmasta Euroopan tulee Kivisen mukaan panostaa pelkistetysti kahteen asiaan: puolustusbudjettien nostamiseen sekä Euroopan puolustusteollisuuden kapasiteetin ja kyvykkyyden kehittämiseen.
– Puolustusteollisuuteen tehtävät investoinnit ovat myös edellytys Ukrainan pitkäjänteiselle tukemiselle, Kivinen muistuttaa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin 248 avajaisissa Ateneumissa 4. maaliskuuta.
Kivisen mukaan Euroopan turvallisuuden parantaminen vaatii myös sovittujen tavoitteiden ylittämistä.
– Minusta näyttää siltä, että Nato-maiden yhdessä hyväksymä puolustusmenojen kahden prosentin osuus bruttokansantuotteesta ei tule riittämään kattaakseen kaikkea sitä, mitä Euroopan on tehtävä, Kivinen kiteyttää.
Lännen ja Venäjän turvallisuuskäsitykset vaikuttavat Kivisen mukaan olevan sovittamattomassa ristiriidassa. Koska tuotantokapasiteetin ylösnosto vie oman aikansa ja Ukrainan tukitarve on välitön, eivätkä omat varmuusvarastot täyty hetkessä, Kivinen rohkaisee konkreettisiin toimenpiteisiin.
Kivinen tunnistaa Euroopan unionin roolin turvallisuuden parantamisessa, ja erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden edistämisessä. Military Mobility -hankkeen avulla joukkojen ja kaluston liikkuvuutta parannetaan EU:n alueella.
– EU voisi vauhdittaa hanketta antamalla direktiivin, joka ohjaisi jäsenmaat yhdenmukaistamaan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvän regulaation, Kivinen ehdottaa.
Uhka idässä
Pyrkimykseen parantaa Euroopan turvallisuutta liittyy erityisesti itänaapurimme, josta puolustusministeri Antti Häkkänen lataa suorat sanat samassa avajaistilaisuudessa.
– Venäjä on uhka koko demokraattiselle maailmalle. Maa on itse avoimesti ilmaissut olevansa sodassa läntisen maailman kanssa ja ilmoittaa julkisesti vastaavansa intressejään uhkaaviin toimiin, Häkkänen valottaa.
Häkkäsen mukaan on onnekasta, että maanpuolustusta on kehitetty Suomessa myös silloinkin, kun muut länsimaat laiminlöivät omaansa. Hän näkee Suomen uudessa turvallisuuspolitiikassa viisi pilaria, joista erityisesti yhtä valtakunnalliset maanpuolustuskurssit tukevat.
– Oma puolustus, Nato, puolustusyhteistyö, EU ja päivän aiheena oleva erittäin tärkeä kokonaismaanpuolustus, Häkkänen listaa kurssilaisille.
Puolustusministeri Antti Häkkänen puhui Venäjästä hyvin suoraan avajaisissa. Kuva: Eeli Gröhn
Maanpuolustuskurssit kohentamassa turvallisuutta
Niin Kivinen kuin Häkkänenkin korostavat valtakunnallisten maanpuolustuskurssien merkitystä kokonaisturvallisuuden saralla.
– On tärkeää, että yhteiskunnan eri toimijat ymmärtävät, miten maailman muuttuminen vaikuttaa heidän omaan toimintaansa ja miten heidän tulee toimia pitääkseen Suomi turvallisena tuleville ikäluokille, Kivinen pohtii Ruotuväen haastattelussa.
Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla yhteiskunnan keskeisissä tehtävissä toimivat henkilöt perehtyvät kokonaisturvallisuuden eri aloihin.
– Tulevat viikot kokonaisturvallisuuden parissa eivät voisi tulla mielenkiintoisempaan aikaan. Kurssilla käsiteltävät asiat ovat päivittäin otsikoissa, Häkkänen avaa kurssilaisille.
Kenraali Kivinen jää eläkkeelle maaliskuun lopussa, joten avajaiset jäävät hänen uransa viimeisiksi.
– Kiitän maanpuolustuskursseja yli 60 vuoden aikana suomalaisten turvallisuuden eteen tehdystä työstä, Kivinen kiitteli tunteikkaasti.
Lue lisää valtakunnallisista maanpuolustuskursseista perjantaina ilmestyvästä Ruotuväki-lehdestä!
