Puolustusvoimain komentaja SuomiAreenan turvallisuuspäivässä: "Syömmekö me droonisoppaa veitsellä?"
Uusi teknologia ja taistelukentän murros edellyttävät muutoksia myös Puolustusvoimien johtamisessa, organisaatiossa ja toimintatavoissa.
Puolustusvoimien komentajan, kenraali Janne Jaakkolan mukaan hänen komentajakautensa suurin muutos on ollut nopeasti kehittyvien, pitkäkestoisten ja päällekkäin vaikuttavien kriisien vaikutukset toimintaympäristöömme.
– Me todistamme nyt tietynlaista sodankäynnin demokratisoitumista - keinovalikoimassa on kustannustehokkaita ratkaisuja, joita voidaan käyttää massamaisesti. Kehityksen myötä perinteinen teknologinen ylivoima lännessä ei pelkästään riitä, Jaakkola sanoi SuomiAreenan turvallisuuspäivän paneelissa.
Samalla Yhdysvaltojen rooli Euroopan turvallisuudessa on kaventunut. Se on pakottanut Euroopan maat panostamaan aiempaa enemmän omaan varautumiseensa ja puolustuskykyynsä.
– Yhdysvallat on ollut aika pitkään integraattori ja tietynlainen johtotähti liittokunnassa.
Jaakkola nostaa esiin kysymyksen siitä, kuka ottaa vastuuta, jos Yhdysvaltojen vetäytyminen Euroopasta jatkuu.
– Jotta eurooppalainen Nato voi olla vahva nyt ja tulevaisuudessa, tarvitaan johtamiskykyä, konkreettista suorituskykyä ja puolustusteollista perustaa. Toisaalta vahva elementti on myös siviili-sotilasintegraatio, jota Euroopan unioni tuo eurooppalaisempaan Nato-keskusteluun.
Kyse ei hänen mukaansa ole siitä, että Eurooppa käpertyisi vain itseensä. Olennaista on, miten Euroopan maat hahmottavat uhkat ja riskit sekä vastaavat niihin yhdessä.
Samalla Euroopan turvallisuutta on tarkasteltava laajemmassa kehyksessä: myös Ukrainan sodan ja indopasifisen alueen vaikutuksen kautta.
Lisää kerroksia puolustukseen
Ukrainan sota on muuttanut myös Puolustusvoimien suunnittelua. Konfliktia on seurattu tarkasti, ja paine uudistaa toimintaa on suuri.
– Väsähtänyt vertaus on se, että ”kenraalit valmistautuvat viimeisiin sotiin”.
Jaakkola on pyrkinyt kuvaamaan muutostarvetta uudella, hieman kärjekkäämmällä vertauksella.
– Kysymys on: syömmekö me droonisoppaa veitsellä? Eli vastaavatko meidän puolustuskykymme ja suunnitelmamme taistelukentän todellisuutta?
Perinteiset sotilaalliset kyvykkyydet säilyttävät hänen mukaansa merkityksensä, mutta sodankäynnin muutos vaikuttaa radikaalisti tiettyihin osa-alueisiin.
Kenraalin ja presidentin keskustelu keräsi Porin Raatihuoneenpuistoon runsaasti kuuntelijoita. Kuva: Jooa Granlund
Julkinen keskustelu on keskittynyt erityisesti kentällä käytettäviin välineisiin, mutta muutos ulottuu paljon kalustoa laajemmalle.
Suomen puolustusjärjestelmässä on perinteisesti ollut vahvoja kärkisuorituskykyjä, joita nyt modernisoidaan.
– Meille tulee esimerkiksi F-35-hävittäjät, laivat sekä uusia asejärjestelmiä kuten pintatorjuntaohjukset sekä ilmatorjuntaohjukset.
Kaluston rinnalla Suomella on suorituskykyinen reservi. Jaakkolan mukaan puolustukseen on kuitenkin rakentumassa myös kolmas kerros, joka läpileikkaa aiemmat rakenteet.
– Kolmanteen kerrokseen liittyvät esimerkisi tekoäly, miehittämättömät järjestelmät ja avaruus.
Muutos koskee Puolustusvoimien johtamista, organisaatiota ja toimintatapoja.
– Jos mikään ei muutu uusien järjestelmien ympärillä, ne ovat vain kalliita lisäkerroksia puolustukseen.
Jaakkola muistuttaa, että rauhanajan Puolustusvoimat on verrattain pieni organisaatio, joka vie muutoksia läpi jo valmiiksi kuormittuneessa tilanteessa. Ratkaisua hän pohtii osin myös normaaliolojen Puolustusvoimien ulkopuolelta.
– Nopeasti tulee mieleen reservi ja yritykset. Esimerkiksi järjestelmien kehitystä tapahtuu tällä hetkellä pitkälti yrityksissä.
Se, miten tarvittava osaaminen luodaan ja saadaan käyttöön osana kokonaisturvallisuutta, ei ole Jaakkolan mukaan vain "intin kysymys".
Paneelikeskusteluun osallistui myös presidentti Sauli Niinistö.
