Puolustusvoimain komentaja – Suomeen ei kohdistu suoranaista sotilaallista uhkaa

Suomeen ei kohdistu suoranaista sotilaallista uhkaa, toteaa puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen. Ukrainan kriisin mahdolliset vaikutukset ovat kuitenkin tiukassa seurannassa.

Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainaa kohtaan ovat herättäneet huolta suomalaisissa. Suomen valtiojohto on tuominnut Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet ja edellyttänyt Venäjän pidättäytyvän sotilaallisista toimista.

Kriisi on näkynyt Suomen sotilaallisessa toimintaympäristössä lähinnä Venäjän joukkojen siirtymisenä pois, lähemmäs Ukrainaa. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen korostaa, että Puolustusvoimat seuraa kansainvälistä tilannetta ja sotilaallista toimintaympäristöä jatkuvasti ja nyt eritoten tehostetusti. 

– Suomeen ei kohdistu suoranaista sotilaallista uhkaa. Säätelemme omaa valmiuttamme tarpeen mukaan, Kivinen sanoo Ruotuväen haastattelussa.

Kynnys valmiuden säätelytoimenpiteille Puolustusvoimissa on alhainen. Kivinen korostaa, että tarvittavat toimenpiteet tehdään – kaikissa tilanteissa.

– Puolustusvoimat on reagoinut tilanteeseen. On ymmärrettävää, että valmiuden säätelyyn kohdistuu julkista mielenkiintoa. Emme voi kuitenkaan julkistaa operatiivisen toiminnan yksityiskohtia tarkemmin, koska se ei ole sotilaallisesti järkevää, Kivinen sanoo.

Viime vuodet panostettu valmiuteen

Vaikka Suomen välitön lähialue on rauhallinen, Ukrainan kriisi ja sen vaikeasti ennakoitava jatkokehitys pitävät Kivisen mukaan Venäjän ja lännen suhteet hyvin jännitteisinä. Mahdollisia vaikutuksia Suomen lähialueelle seurataan sotilastiedustelun keinoin.

– Olemme viime vuodet panostaneet erityisesti valmiuteen, jotta kykenemme vastaamaan myös nopeasti syntyviin sotilaallisiin uhkiin. Olemme hereillä ja toimimme määrätietoisesti turvallisuustilanteen edellyttämällä tavalla, Kivinen sanoo.

Valmiuteen on panostettu muun muassa siten, että joukko-osastoissa on valmiusyksiköitä. Niitä voidaan käyttää sellaisiin tehtäviin, joihin niihin kuuluvilla henkilöstöllä ja varusmiehillä on koulutus ja osaaminen. Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu kuitenkin reserviin.

– Meidän perustehtävä on koko ajan suunnitella, harjoitella ja valmistella reservin käyttöä – riippumatta koronatilanteesta tai kansainvälisestä turvallisuustilanteesta. Meillä on viime vuosien aikana tehtyjen toimenpiteiden ja lainsäädäntömuutosten myötä varsin hyvät valmiudet määrätä reserviläisiä palvelukseen nopeallakin aikataululla, jos siihen syntyy tarvetta, Kivinen toteaa.

Puolustusvoimien perustehtävä on kenraali Kivisen mukaan suunnitella, harjoitella ja valmistella reservin käyttöä – riippumatta koronatilanteesta tai kansainvälisestä turvallisuustilanteesta. Kuva: Juho Lehtonen

Turvallisuustason nosto joskus tarpeen

Julkisuudessa on huomattu Puolustusvoimien nostaneen turvallisuustasoaan yhdellä pykälällä tasolle Bravo. Mitään suoranaista sotilaallista tai muutakaan fyysistä uhkaa ei päätöksen taustalla ole, mutta Kivinen huomauttaa, että Puolustusvoimiin kohdistuva tiedustelu ja muukin haitallinen mielenkiinto voi lisääntyä.

– Korotetun turvallisuustason edellyttämien toimenpiteiden mieliin palauttaminen ja käyttö ovat määrävälein muutoinkin tarpeen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun turvallisuustasoa nostetaan, Kivinen muistuttaa.

Turvallisuustasoa voidaan määrittää valtakunnallisesti tai paikallisesti, ja päätöksen tekee vastuussa oleva komentaja. Tason nosto voi sisältää muun muassa sotilaskohteiden vartiointiin ja valvontaan liittyvä toimia. Tällä hetkellä turvallisuustaso Bravoon siirtyminen ei vaikuta mitenkään merkittävästi varusmieskoulutuksen arkeen.