Puolustusvoimain komentaja siirtyy reserviin elokuussa

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ilmoitti tänä aamuna Maanpuolustuskurssin avajaisissa, ettei aio hakea jatkokautta komentajan tehtävässä. Hän siirtyy reserviin elokuussa 60-vuotiaana.

Maanpuolustuskurssi avattiin tänään toiseksi viimeistä kertaa kenraali Jarmo Lindbergin johdolla. Hän ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että on tehnyt päätöksen tehtävästä luopumisesta viime vuoden lopulla.

– Minulla on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, viime vuoden lopulta lähtien, että tämä komentajakausi päättyy tämän määräaikaisen viisivuotiskauden lopussa. Siirryn reserviin elokuun ensimmäinen päivä.

Samassa lehdistötilaisuudessa medioiden edustajat olivat kiinnostuneita Lemmenjoen tapahtumista. Keskusrikospoliisia pyydettiin viime viikolla tekemään esiselvitys Lindbergin osuudesta niihin.

– Sitä on vaikea kommentoida, kun se ei ole käynnistynyt. Aika näyttää mitä se tarkoittaa. Koskaan en ole ollut selvityksien tai tutkinnan kohteena, joten tämä on uusi kokemus, Lindberg mainitsee.

Lindberg näkee Lemmenjoen tapahtumien tuoman julkisuuden toisaalta hyväksi asiaksi puolustusvoimille.

– Puolustusvoimien kannalta tämä julkisuus voi olla lopulta hyvä asia. Se osoittaa, että puutumme näihin asioihin, emmekä hyväksy epäkorrektia käyttäytymistä. Me tutkimme asian perusteellisesti ja tämä tulee selväksi kansalaisille ja myös meidän omalle henkilöstölle, hän valottaa.

Avajaispuheenvuorossaan hän kiittelee nykyisenkaltaista asevelvollisuutta. Keskustelussa on ollut kutsuntojen ja asevelvollisuuden laajentaminen myös naisia koskevaksi, mutta Lindberg ei pidä sitä järkevänä ratkaisuna.

– Sotilaallisesta näkökulmasta varusmiespalveluksen suorittavien määrää ei ole tarvetta nykyisestä lisätä. Kykenemme tuottamaan tarvittavat sodan ajan joukot kouluttamalla palveluskelpoisen miespuolisen ikäluokan sekä vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavat naiset, hän kertoo.

Taloudelliset kustannukset tulisivat muutoksen myötä kaksinkertaistumaan.

– Varusmieskoulutuksen suorat kustannukset ovat hieman alle 250 miljoonaa euroa vuodessa. Koko naisikäluokan kouluttaminen kasvattaisi vuosikustannuksia saman verran, Lindberg vertaa.

Miesten asevelvollisuutta on pidetty epätasa-arvokysymyksenä naisten ja miesten välillä. Lindberg kuitenkin väläyttää, ettei asia ole niin yksinkertainen.

– Sekä naisia että miehiä koskeva ja valikointiin perustuva järjestelmä ei olisi yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmaton. Kuinka valita ne henkilöt, jotka suorittavat palveluksen, syrjimättä ketään? Jos tavoitteena olisi kokonaan vapaaehtoinen järjestelmä, miten taattaisiin etukäteen riittävä koulutettavien määrä, hän muistuttaa.