Puolustusvoimain komentaja Jaakkola: ”Adjutanttina työskentely oli opettavaista - tehtävässä näki miten asiat toimivat valtion johdon tasolla”

Kenraali Janne Jaakkola sanoo olevansa ylpeä päästessään johtamaan Puolustusvoimia, jossa historia, perinteet, nykypäivä ja kehittämishakuisuus yhdistyvät.

Kun kenraali Janne Jaakkola aloitti Puolustusvoimain komentajana huhtikuun alussa, hän sai käsiinsä hyvässä kunnossa olevan organisaation. Uusi tehtävä on yksi valtakunnan vastuullisimpia.

– Olin kieltämättä yllättynyt kuullessani valinnasta. Onhan tämä valtava luottamuksenosoitus. Siihen liittyy luonnollisesti paljon vastuuta.

Komentajan vaihtuminen ei tuo isoja muutoksia Puolustusvoimiin. Jaakkola huomauttaa turvallisuusympäristömme tilanteen osoittaneen Suomen aiemmin tekemät ratkaisut oikeanlaisiksi.

– Tämä todistaa pitkän aikavälin suunnittelun arvon. Näin jatketaan tulevaisuudessakin, Jaakkola toteaa.

Toki ketteryyttä ja kykyä reagoida muutoksiin pitää aina löytyä. Esimerkkinä pitkän aikavälin suunnittelusta Jaakkola viittaa hallituskausien yli ulottuvaan parlamentaariseen selontekomenettelyyn. Painopistealueet pysyvät entisillään.

– Toimintaympäristön kehitys ja Nato-jäsenyys korostavat entisestään valmiuden ja varautumisen merkitystä.

Vahvuuksista pidettävä kiinni

Suomi on ollut vuoden Nato-jäsenenä. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää yhteensovittamisessa ja integraatiossa.

– Tämä on prosessi, joka tulee kestämään vielä vuosikausia. Meillä on hyvät pohjat, mutta yhteensovittaminen vaatii joidenkin toimintatapojen pohtimista uudelleen, Jaakkola tuumii. Kuitenkin Jaakkolan mukaan integraatiossa on tärkeää, että Suomi pitää kiinni vahvuuksistaan ja strategisesta kulttuuristaan sekä vie niitä myös Naton suuntaan.

Suomi lähettää lähivuosina Naton rakenteisiin henkilöstöä, tavoitteena noin sadan hengen kaavaillun osuuden täyttäminen vuosikymmenen loppuun mennessä.

Jaakkolan mukaan tehtäviä pyritään täyttämään etupainoisesti, kunhan komentorakenneratkaisu selviää.

Jaakkola pitää tärkeänä, että Naton rakenteisiin lähetetään kaikkia henkilöstöryhmiä ja eri uravaiheessa olevaa henkilöstöä. Liittoutumisen myötä lisääntyneet tarpeet kansainvälisissä tehtävissä näkyvät jo hieman kasvaneessa kadettikurssinkin koossa.

– Se tosin tulee tuottamaan tulosta vasta vuosien viiveellä, Jaakkola huomauttaa.

Osana liittokuntaa operatiivinen ja puolustussuunnittelu ei ole enää yksin Suomen käsissä vaan sitä tehdään yhdessä muiden liittolaisten kanssa. Operatiiviset suunnitelmat päivitetään vastaamaan tilannetta, jossa Suomi ja Ruotsi ovat jäseniä. Puolustussuunnittelussa määritetään eri jäsenmaille asetettavat suorituskykytavoitteet.

– Yhteisen puolustuksen ohella Suomi korostaa artikla 3:n eli kansallisen puolustuksen merkitystä. Naton operatiivinen ja puolustussuunnittelu linkittyvät kansalliseen kehittämiseen, Jaakkola painottaa. Tätä vahvennetaan tiivistyvällä puolustusyhteistyöllä.

Erikoisjoukoista kalustettuihin sisätiloihin

Janne Jaakkola ei halua nostaa uransa varrelta yksittäisiä tehtäviä erityisesti esille mutta jakaa uransa karkeasti kolmeen vaiheeseen. Hän aloitti varusmiespalveluksen kesällä 1986 ja pääsi seuraavana vuonna Kadettikouluun.

– Tämä systeemi on hieno, kaikki aloittavat alokkaana ja siitä edetään.

Vaikka Jaakkola ei sitä itse painotakaan, Laskuvarjojääkärikoulu ja Utin jääkärirykmentti ovat olleet merkittävä osa hänen uraansa. Hän siirtyi Laskuvarjojääkärikouluun valmistumisensa jälkeen opetusupseeriksi.

LjK:n kurssin 32 kurssikirjassa häntä kuvataan komppanian parhaaksi, vaikkakin vaativimmaksi kouluttajaksi.

”Kovasta vaatimustasosta ja JJ:n edestä johtamisesta seurasi koko komppanian motivaation nouseminen uudelle tasolle”, kurssikirjassa hehkutetaan.

– Se oli nuoren miehen reipasta aikaa, Jaakkola heittää.

Utissa kuluikin erilaisissa tehtävissä reilu kymmenen vuotta.

Uransa seuraavaksi vaiheeksi hän nimeää vuonna 2000 alkaneen vaiheen, jota hän kuvailee henkilökohtaisen kasvun ajaksi.

Siihen sisältyi yleisesikuntaupseerikurssi Norjassa, palvelus Läntisen maanpuolustusalueen esikunnassa, kriisinhallintatehtävät Kosovossa, Afganistanissa sekä EU-taisteluosastossa, toimiminen Puolustusvoimain komentajan adjutanttina 2004-2007 ja pataljoonan komentajuus Utissa.

– Adjutanttina työskentely oli kaltaiseni taustan omaavalle, leikkisästi ”maalaismajurille” todella opettava koulu. Tehtävässä näki miten asiat toimivat valtion johdon tasolla, Jaakkola muistelee.

Laskuvarjojääkärit ovat maineeltaan kovakuntoisia erikoissotilaita, joita voi olla vaikea yhdistää mielikuvissa toimistotehtäviin.

– Adjutanttina oppi käyttäytymään kalustetussa huoneessa Utti-vaiheen jälkeen, Jaakkola naurahtaa. Ei se aina mennyt tyylikkäimmällä mahdollisella tavalla.

Adjutanttitehtävän jälkeen ura vei takaisin Uttiin, Erikoisjääkäripataljoonan komentajaksi, Afganistaniin ja EUBG-taisteluosaston erikoisoperaatio-osaston komentajaksi.

Oppimismahdollisuudet hyödynnettävä Puolustusvoimien tulevaisuuden kehittämiseen Jaakkola pääsi osallistumaan aloittaessaan työskentelyn Puolustusministeriössä vuonna 2011. Siellä hän oli mukana valmistelemassa vanhempana osastoesiupseerina vuoden 2015 Puolustusvoimauudistusta.

Ministeriöstä hän siirtyi toimeenpanemaan uudistusta käytännön tasolla Porin prikaatin esikuntapäällikkönä vuosina 2013-2015. Uudistuksessa Niinisalon Tykistöprikaati yhdistettiin Porin prikaatiin. Prikaatiin tuli uutta henkilöstöä lakkautetuista joukoista.

Jaakkola palasi Pääesikuntaan 2015 strategisen suunnittelun sektorin johtajaksi. Ylennys kenraalikuntaan ja siirtyminen logistiikkaan tapahtuivat vuonna 2017. Logistiikkapäällikön tehtävän jälkeen seuraavat askeleet olivat suunnittelu- ja strategiapäällikön tehtävät.

– Minulla ei tuolloin ollut taustaa logistiikasta, mutta kokemuksesta oli valtava etu seuraavissa tehtävissä.

Suorituskykyjen kehittäminen on selvästi heijastunut Jaakkolan viimeisissä tehtävissä.

Ulkopuolisille voi joissakin tapauksissa näyttää, että upseerit etenevät saman alan tehtävissä. Jaakkola kuitenkin kiistää, että urakehitys tapahtuisi siiloissa.

– Jokaisessa tehtävässä tulee eteen oppimismahdollisuuksia ja ne kannattaa hyödyntää! Järjestelmän vahvuuteen kuuluu se, että käydään on mukavuusalueen ulkopuolellakin uran eri vaiheissa.

Vehmaalla syntynyt Jaakkola on 56-vuotias ja asuu maaseudulla Varsinais-Suomessa.