Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto arvioi Suomen saavuttaneen merkittävän turvallisuuspoliittisen voiton Haagissa

Suomi-areenan panelistit arvioivat tuoreeltaan, millaisia vaikutuksia Naton huippukokouksella on.

Porissa järjestetyssä Suomi-areenan paneelikeskustelussa analysoitiin Naton päätöksiä ja tapahtumia heti Haagin huippukokousta seuraavana päivänä.

Esimerkiksi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) sanoo Suomen saavuttaneen merkittävän turvallisuuspoliittisen voiton.

Ennen huippukokousta keskustelua hallitsi puolustusmäärärahojen korotustarve. Haagissa Naton jäsenmaat sitoutuivat tavoitteeseen nostaa puolustusmenoja viiteen prosenttiin bruttokansantuotteeseen (bkt) suhteutettuna. 

Tavoitteen saavuttamiseen on aikaa seuraavat kymmenen vuotta. Menot jakautuvat 3,5 prosenttiin kovien menojen eli puolustusbudjetin osalta sekä 1,5 prosenttiin muiden turvallisuutta tukevien menojen osalta. Viimeksi mainittuihin lukeutuvat esimerkiksi infrastruktuuri- ja kyberturvallisuushankkeet.

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto ajattelee, että huippukokouksen lopputulos sopii hyvin yhteen Naton ydintarkoituksen kanssa. Kuva: Eetu Kolehmainen

Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä toteaa menotavoitteen olevan vaikeasti saavutettavissa joillekin Euroopan maille, kuten Espanjalle, jonka puolustusmenojen osuus on vain 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Särkkä piti hyvänä asiana, että kokouksessa sovittiin puolustusteollisuuden sekä Ukrainan taloudellisen tukemisen lukeutuvan osaksi puolustusmenoja.

Särkkä kuitenkin piti huolestuttavana, että muut osallistujat joutuivat sivurooliin Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ollessa huomion keskipisteenä.

– Ei tule mieleen vastaavaa, että on pyritty näin selkeästi seuraamaan tietyn valtionpäämiehen tahtotiloja. Siinä on toisaalta korostunut sellainen henkilödynamiikka.

Särkkä arvioi, etteivät Ukrainaa koskevat kysymykset ole Yhdysvalloille yhtä keskeisiä kuin tilanne Israelin ja Iranin välillä.

"Naton eurooppalaista pilaria vahvistetaan"

Autto sanoo Haagin huippukokouksen loppupäätelmien tukevan Naton perimmäistä ajatusta yhteisestä puolustuksesta. Hänestä suorituskykytavoitteisiin sitoutuminen varmistaa jäsenmaiden keskinäistä puolustusta.

– Suorituskykytavoitteista päästiin sopuun jo aiemmin puolustusministerikokouksessa. Nyt päämiehet vahvistivat sen, että taloudelliset resurssit eli käytännössä viisi prosenttia bruttokansantuotteesta koko liittokunnan osalta varataan tähän.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkän mielestä on oleellista, että Ukrainan tukeminen luetaan osaksi puolustusmenoja. Kuva: Eetu Kolehmainen

Autto toteaa Yhdysvaltojen jo valmiiksi täyttävän taloudellisen vaatimuksen, minkä vuoksi Yhdysvaltojen tavoite puolustusliiton kustannusten jakautumisesta tasaisemmin eurooppalaisten Nato-maiden kanssa on huippukokouksen perusteella toteutumassa.

– Naton eurooppalaista pilaria vahvistetaan, ja se on Suomen tavoitteiden mukaista.

Autto kertoo Yhdysvaltojen kiinnittävän huomiota Naton lisäksi myös indopasifisiin liittolaisiin, kuten Japaniin, Australiaan, Taiwaniin ja Etelä-Koreaan.

– Euroopan vahvaa sitoutumista viiden prosentin bkt-tasoon voidaan käyttää referenssinä myös niissä keskusteluissa, joita käydään indopasifisella alueella liittolaisten kanssa. Tämä tukee Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa montaa kautta.