Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Mesut Turan / Lehtikuva

Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen toivoo, että lopullinen sopimus yhteisestä puolustusrahastosta viimeistellään mahdollisimman nopeasti.

Puolustusrahasto vie EU:n puolustusyhteistyön uuteen aikakauteen

Kahden pilottiohjelman myönteisten tulosten jälkeen EU on valmis syventämään puolustusteollista yhteistyötään uudella rahastolla.

EU:n vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys sisältää uuden yhtenäisen puolustushankkeen: Euroopan puolustusrahasto (EDF).

Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen kertoo, että eurooppalainen puolustusyhteistyö on EDF:n myötä siirtymässä uuteen vaiheeseen.

– EU-budjettia käytetään nyt ensi kertaa puolustuksessa. Komissio on edennyt asian kanssa asteittain. Tällä hetkellä on käynnissä kaksi pienempää pilottiohjelmaa, jotka rahoittavat yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä tutkimusta ja tuotekehitystä. Näiden ohjelmien ensimmäiset tulokset ovat olleet myönteisiä, ja ne ovat raivanneet tietä laajemmalle vuonna 2021 käynnistyvälle Euroopan puolustusrahastolle.

Hän pitää EDF:ää tärkeänä eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehitykselle.

– EDF:stä tulee tehokas työkalu tutkimuksen ja tuotekehityksen stimuloimisessa, antaen eurooppalaisille mahdollisuuden kehittää kilpailukykyisiä puolustusalan teknologioita.

Asetus EDF:stä pitää vielä hyväksyä Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionin neuvostossa.

– Toivon, että lopullinen sopimus saadaan aikaan niin pian kuin mahdollista.

Suomesta löytyy osaamista

Suomalaiset yritykset ovat Pesosen mukaan olleet aktiivisia osallistujia puolustusrahaston pilottihankkeissa.

– On toivottavaa, että sekä Suomen viranomaiset että yritykset jatkossakin etsivät aktiivisesti kumppaneita muista jäsenmaista ja ovat näin mukana tulevissa puolustusteollisuushankkeissa. Suomessa on paljon huippuosaamista, jonka mukana olo eurooppalaisissa hankkeissa vahvistaa Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä.

Enemmistö, mutta eivät kaikki, EU:n jäsenmaista ovat myös Naton jäseniä. Pesonen selventää, ettei EU:n puolustusyhteistyön tavoitteena ole kilpailla Naton kanssa. 

– Lisäksi jäsenmaat voivat käyttää EU-avustuksin kehitettyjä puolustusalan tuotteita ja teknologioita myös Naton piirissä.

Yhteistyö luo riippumattomuutta

EU:n puolustusteolliselle yhteistyölle on Pesosen mukaan kaksi ensisijaista syytä.

– Ensimmäinen on luonteeltaan taloudellinen. Meidän on tunnustettava, ettei tämän päivän puolustusalan markkinoilla edes suurimmilla eurooppalaisilla yrityksillä ole mahdollisuutta ylläpitää saati kohentaa kilpailukykyään kamppailtaessa alan globaalien jättien kera.

Valmius ja riippumattomuus muodostavat toisen syyn.

– Jäsenmailla on kunnianhimoa aktiivisesti muokata Eurooppaa ympäröivää turvallisuusympäristöä ja suojella kansalaisiaan. Tätä varten tarvitsemme huippuluokan operatiivisia valmiuksia. Vähentääksemme riippuvaisuutta ulkopuolisista toimijoista, on Euroopan unionin kehitettävä vahvaa ja innovatiivista puolustusteollista ja teknologista osaamista.

Pesonen kertoo, että lähivuosien painopiste on EDF:n toimeenpano.

– Tarvitsemme puolustusteollisuuden huippuosaajien panostusta kaikista jäsenmaista ja kaikenkokoisista yrityksistä. Tavoitteenamme on vahvistaa Euroopan puolustusteollisuuden globaalia kilpailukykyä ja teknologista riippumattomuutta.