Puolustusministeriön työryhmän mietinnössä sujuvoitetaan ja tasa-arvoistetaan asepalvelusta
Puolustusministeriön asettama työryhmä ehdottaa mietinnössään lakimuutoksia, jotka tasa-arvoistavat ja sujuvoittavat asepalvelusjärjestelmää. Myös organisaation toimivuutta yleisvaarallisen tartuntataudin levitessä on tarkoitus kehittää.
Puolustusministeriön asettama työryhmä on jättänyt 24. helmikuuta mietinnön, jossa ehdotetaan varusmiespalvelusta sujuvoittavia lainsäädännöllisiä muutoksia.
Työryhmä esittää muun muassa, että asepalveluksen aloittamiselle säädettäisiin täsmällinen takaraja. Nykyisessä lainsäädännössä sellaista ei ole. Mietinnössä ehdotetaan, että asevelvollisen pitäisi aloittaa palvelus viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää 29 vuotta.
– Ajatuksena on selkeyttää ja tasa-arvoistaa järjestelmää. Kansanedustajia ja europarlamentaarikoita koskee jo tällainen säädös, ja näin ollen lähdettiin ajamaan systeemin tasa-arvoistamista. Palvelus on nykyään mahdollista aloittaa heinäkuussa sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta. Asevelvollisuus päättyy kuitenkin rauhan aikana sen vuoden lopussa, jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta, jolloin kaikki koulutusvaihtoehdot ja palvelusajat eivät olisi mahdollisia. Puolustusvoimien on voitava määrätä asevelvollinen koulutukseen tarpeensa mukaan, ja toisaalta olisi hyvä, jos tällaisessa tapauksessa asevelvollinen pääsisi halutessaan vaikkapa johtajakoulutukseen, hallitussihteeri Joona Lapinlampi puolustusministeriöstä selventää.
Muutoksia naisten palvelukseen
Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakemista työryhmä esittää aikaistettavaksi noin kuudella viikolla. Hakemukset tulisi ehdotuksen mukaan jättää viimeistään 15. tammikuuta, mikä mahdollistaisi valintatilaisuuden järjestämisen samaan aikaan kutsunnoissa. Näin ollen valintoihin liittyvät terveystarkastukset saataisiin samaan rytmiin miesten kanssa, mikä helpottaisi käytännön järjestelyjä.
– Helpottaa myös Puolustusvoimien työtä, että tiedetään aikaisemmin, keitä on tulossa ja minne. Näin voitaisiin hoitaa palveluksen aloittamiseen liittyviä valmisteluja sujuvammin ja yhdenvertaisesti, Lapinlampi perustelee.
Työryhmä myös ehdottaa, että naisten "katumisaikaa" eli oikeutta keskeyttää vapaaehtoinen palvelus lyhennettäisiin 45 vuorokaudesta 30 vuorokauteen palveluksen aloittamisesta. Näin estettäisiin turhat keskeyttämiset tehtyjen koulutushaara- ja johtajakoulutusvalintojen jälkeen ja näistä aiheutuvat siirrot perusyksiköiden välillä.
– Koulutuskaudet ovat aiemmin olleet eri mittaisia kuin nykyään. Nykyään koulutushaaravalinnat tehdään kuuden viikon alokasjakson jälkeen; ennen ne tehtiin myöhemmin. Aika olisi siis suhteessa sama. Myöhäisistä keskeytymisistä aiheutuu turhia siirtoja, ja paikkoja saattaa jäädä täyttämättä maanpuolustuksen tarpeesta huolimatta. Ei ole toivottavaa kenenkään kannalta, kun paikkojen täyttämiseksi varusmiehiä täytyy siirrellä, hallitussihteeri Lapinlampi valottaa.
– Tietyllä tapaa naisten mahdollisuus keskeyttää palvelus vielä valintojen julkistamisen jälkeenkin on myös epätasa-arvoinen: miehillä ei ole samanlaista mahdollisuutta palveluksen keskeyttämiseen, jos mieluisaan tehtävään ei pääsekään, hän lisää.
Sulavaa toimintaa rauhan ajan poikkeustilanteissa
Lisäksi mietinnössä esitetään muutoksia asevelvollisuuslakiin yleisvaarallisten tartuntatautien leviämisen suitsimiseksi. Pandemiatilanteissa kutsunnat olisi mahdollista järjestää etänä. Poikkeusmenettelystä päättäisi puolustusministeriö, eikä asevelvollisella olisi mahdollisuutta valita, miten osallistuu kutsuntoihin. Tällaisissa tilanteissa aluetoimistoille annettaisiin mahdollisuus myös perua kertausharjoituksia sekä peruuttaa harjoitusmääräyksiä tartuntataudin uhatessa.
– Esitykset on tarkoitus viedä vielä kevään istuntokauden aikana eduskuntakäsittelyyn. Mietinnössä niiden on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2022 alusta alkaen. Näin ainakin toivomme, Lapinlampi miettii.
