Puolustusministeriön kansliapäälliköksi nimitettiin EU-tehtävissäkin kokenut kenraaliluutnantti – "Hallinnonalan merkitys on kasvanut"

Tuleva kansliapäällikkö Esa Pulkkinen aloittaa tehtävässään ensi vuoden alusta. Muun muassa Genevessä ja Harvardissa opiskellut Pulkkinen siirtyy tehtävään puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikön paikalta.

Valtioneuvoston yleisistunto nimitti tänään ylijohtaja Esa Pulkkisen puolustusministeriön kansliapäälliköksi. Virkakausi kestää kolme ja puoli vuotta ajalla 1.1.2022–31.7.2025.

– Ministeriö ja valtioneuvosto katsoivat, että osaamisellani ja kokemuksellani on käyttöä ministeriössä. Se tietysti tuntuu hyvältä, Pulkkinen kommentoi tuoreeltaan Ruotuväki-lehdelle.

Hän kertoo haluavansa antaa kokemuksensa ja osaamisensa Suomen puolustuksen käyttöön.

– Olen tehnyt pitkän uran kotimaassa, ulkomailla, Puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä. Olen nähnyt, että maailma on aikamoisessa muutostilassa ja turvallisuusympäristössä tapahtuu ja meillä on isoja hankintoja. Se lisäsi motivaatiotani hakea tätä tehtävää.

Hän uskoo, että hallinnonalan merkitys on kasvanut.

– Se näkyy jo pelkästään budjettiasioissa ja hankinnoissa. Sotilailla, puolustusministeriöllä ja Puolustusvoimilla on aika merkittävä rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jota Suomi harrastaa.

Puolustusministeriön korkeimmaksi virkamieheksi Pulkkinen nousee ministeriön puolustuspoliittisen osaston johdosta, jossa hän on ollut sekä vuodesta 2020 alkaen että vuosina 2010–2016.

Puolustuspoliittisen osaston päällikön virkajaksojen välillä hän työskenteli Euroopan unionin sotilasesikunnan päällikkönä Brysselissä. Jo 2000-luvun alussa Pulkkinen osallistui EU:n sotilaallisten toimintaedellytysten rakentamiseen. 

Vaikka EU keskittyy siiviilikriisinhallintaan, sillä on myös sotilaallisia nopean toiminnan joukkoja, joiden hallinnoinnin parissa Pulkkinen työskenteli.

– Kymmenen vuotta sitten yksi tuttu komissiosta soitti ja kysyi, onko meillä sotilaita EU:ssa. Vastasin, että veli hyvä, on meillä ollut jo kohta kymmenen vuotta. Toisessa päässä oli pitkään hiljaista. Aina kun oli ollut tarve sotilaille, he olivat soittaneet YK:n rauhanturvaosastolle, Pulkkinen kertoi Ruotuväki-lehdelle viime vuonna.
 
Alun alkaen hän kiinnostui kansainvälisestä kriisinhallinnasta kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla. 

 – Sotakorkeakoulun jälkeen 1990-luvulla maailma muuttui kokonaan. Silloin pohdittiin, tapahtuuko tässä jotakin, joka työllistää myös meitä jatkossa enemmän. Minä olin sitä mieltä, ja päädyinkin opiskelemaan turvallisuuspolitiikkaa Geneven yliopistoon. Se aukaisi maailmani siitä, mitä sotilaat voivat kylmän sodan jälkeisessä maailmassa saada aikaan, Pulkkinen muisteli samaisessa haastattelussa.

Tänä syksynä Puolustusselonteon julkaisemisen yhteydessä Pulkkinen piti turvallisuustilannetta Euroopassa jännitteisempänä kuin aiemmin.

– Jännitteet ovat lisääntyneet myös Suomen lähialueilla. Taustalla on suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentyminen, Pulkkinen havainnollisti.

Geneven lisäksi Pulkkinen on opiskellut Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Sotakorkeakoulussa yleisesikuntaupseerintutkinnon sekä vuoden Harvardin yliopistossa.

Kotimaan sotilastehtävissä hän toiminut muun muassa Sodankylän Jääkäriprikaatin komentajana 2000-luvun alkupuoliskolla.

Pulkkinen on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.
 

Juttua muokattu kello 15.31: Lisätty Esa Pulkkisen kommentit valinnan jälkeen.