Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Joona Aaltonen

"Maanpuolustustahdossa ei ole kyse kansalaisten suhtautumisesta puolustusvoimat-nimiseen organisaatioon, vaan siitä, kuinka puolustamisen arvoisena Suomi koetaan", puolustusministeri Jussi Niinistö muistutti eduskunnan kyselytunnilla.

Puolustusministeri: Maanpuolustustahtomme on kansainvälisesti verrattuna omaa luokkaansa

Joona Aaltonen

Maanpuolustustahdon lasku puhuttaa eduskunnassa asti. Tänään 5. joulukuuta se nousi myös kansanedustajien väliseen keskusteluun eduskunnan kyselytunnilla.

Ajankohtaiskeskustelu maanpuolustustahdosta oli itsenäisyyspäivän aaton eduskunnan täysistunnon eniten keskustelua herättänyt aihe ja siihen käytettiinkin kaikki sille varattu aika. Keskustelu pohjasi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n tutkimukseen, jonka mukaan kysymykseen "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" vastaisi myöntävästi enää vain 66 prosenttia koko väestöstä. Erityisen paljon viime vuoteen nähden muuttui alle 25-vuotiaiden suhtautuminen kysymykseen: heistä enää vain 49 prosenttia vastaisi myöntävästi, siinä missä viime vuonna luku oli vielä reilusti yli 60 prosenttia.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) alusti ajankohtaiskeskustelun. Puheenvuorossaan Niinistö korosti, että vaikka MTS:n tutkimustulos onkin otettava vakavasti, ei tutkimuksesta sen menetelmien ja pienehkön otoksen vuoksi voi vetää pitkälle vietyjä johtopäätöksiä kansalaisten maanpuolustustahdosta.

– Yleisesti ottaen maanpuolustustahtomme on edelleen kansainvälisesti verrattuna omaa luokkaansa, Niinistö rauhoitteli keskustelua.

Eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuoroissa huoli erityisesti nuorten maanpuolustustahdon tilasta oli vahvasti läsnä. Syiksi maanpuolustustahdon laskuun nostettiin seikkoja aina nuorten syrjäytymisestä siihen, ettei nuorilla ole enää henkilökohtaista kontaktia sodassa taistelleisiin veteraaneihin. Ratkaisuiksi puolestaan useammassakin puheenvuorossa väläyteltiin muun muassa maanpuolustusaiheista kurssia toisen asteen opiskelijoille. Laajaa nyökyttelyä salissa herätti myös sosiaalidemokraattien tekemä esitys teettää tutkimus suomalaisen maanpuolustustahdon laskun syistä.

Asian tarkempi tutkiminen onkin tarpeen, sillä MTS:n tutkimus ei avaa tutkimuksen kysymyksiin annettujen vastausten syitä tai taustoja. Tähän kysymykseen on tarttunut jo aikaisemmin myös puolustusministeriö, jolla on parhaillaan tekeillä selvitys nuorten aikuisten, eli alle 35-vuotiaiden, näkemyksistä ja asenteista maanpuolustukseen.

– Sen tulokset saamme ensi vuoden alkupuolella, totesi ministeri Niinistö.

Sekä puolustusministeri että puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva nostivat omissa puheenvuoroissaan esiin sen, ettei koko nuoren ikäluokan maanpuolustustahto ole kuitenkaan laskenut tasaisesti: varusmiesten maanpuolustustahto on varusmiesten loppukyselyn mukaan ollut viime aikoina jopa hienoisessa nousussa.

– Vierailin hiljattain Porin prikaatissa ja siellä minulle muodostui käsitys erittäin motivoituneesta varusmiesaineksesta, Kanerva kehui näkemäänsä.

Mahdolliseksi syyksi Porin prikaatissa tapaamisensa varusmiesten korkeaan motivaatioon Kanerva mainitsi Koulutus 2020 -hankkeen.

– Uudenlainen opetus luo varmasti hyvää pohjaa motivaatiolle palvella varusmiehenä ja reserviläisenä, hän suitsutti.