Puolustusministeri Kaikkonen: Suomen puolustuksen perusteet selkeät

Puolustusministeri Antti Kaikkonen alusti eilen maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) perinteistä journalistiseminaaria. Puheenvuorossaan hän käsitteli muuttuvaa turvallisuusympäristöä, ja sitä, kuinka Suomen puolustuskyky vastaa sen tuomiin haasteisiin nyt sekä tulevaisuudessa.

– Suomen puolustusta on kehitetty jo vuosikymmenten ajan sen tyyppiseen turvallisuusympäristöön, jonka tänään kohtaamme.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen antoi MTS:n journalistiseminaarissa ajankohtaiskatsauksen Suomen puolustuskyvystä, kokonaisturvallisuudesta ja turvallisuusympäristöstä. Hän vertasi nykyistä globaalia turvallisuustilannetta kylmän sodan aikaiseen suurvaltakilpailuun.

– Viimeisen kuuden vuoden aikana suurvaltapoliittinen kilpailu ja vastakkainasettelu ovat tehneet selkeän paluun. Kiinan taloudellisen ja sotilaallisen voiman nousu sekä Venäjän disruptiiviset toimet lähialueillaan ovat saaneet monet haukkomaan henkeään, hän avasi puheenvuoronsa suoratoistona esitetyssä seminaarissa.

Kaikkosen mukaan eurooppalaisen puolustuskyvyn kehitys ei ole seurannut tätä turvallisuusympäristön muutosta. Hän kertoi, kuinka eurooppalaiset asevoimat ovat yleisesti siirtyneet asevelvollisuudesta ja suureen reserviin perustuvasta armeijasta ammattiasevoimiin, ja niiden kiintopisteet siirtyneet maanpuolustuksen sijaan terrorismin torjuntaan ja kriisinhallintaan.

– Aseellisen puolustuksen pelotteesta ja oman alueen puolustuksesta luovuttiin monessa Euroopan maassa. Sotilaallisen uhan mahdollisuutta, edes kaukana tulevaisuudessa, ei monessa maassa pidetty edes uskottavana. 1990-luvulla ja sen jälkeen yli 20 eurooppalaista valtioita on siirtynyt niin sanottuihin ammattiasevoimiin, jotka ovat käytännössä pieniä, ja joilta puuttuu kykyjä perinteiseen sotilaalliseen puolustukseen, Kaikkonen täsmensi.

Suomen puolustuskyky pidetään uskottavana

Suomen puolustuskyky ei ole seurannut Kaikkosen mainitsemaa eurooppalaista trendiä.  Hän kertoi, kuinka Suomen puolustusta on kehitetty kylmää sotaa seuranneiden vuosikymmenten ajan varsin perinteisin painotuksin.

– Olemme pitäneet huolta kansallisesta puolustuskyvystämme. Me suomalaiset emme ole unohtaneet sotilaallisen puolustuksen tärkeyttä maamme ja kansalaistemme turvaamisessa; sotilaallinen maanpuolustus on normaali osa suomalaista kokonaisturvallisuuden toimintamallia.

Puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen otetaan Kaikkosen mukaan hallituksessa yhä vakavasti. Esimerkeiksi hän nostaa laivue 2020 -hankkeen, jossa Merivoimat saavat käyttöönsä uusia Pohjanmaa-luokan korvetteja, ja F/A-18 -hornetit korvaavan HX-hävittäjähankkeen.

Investointien johdosta Suomen puolustusbudjetti tulee lähivuosina nousemaan merkittävästi hankkeiden valmistumisen ajaksi – ensi vuoden budjettia nostetaan yli 50%:lla. Suomi panostaa tällä vuosikymmenellä lisää myös Maavoimiin, tiedustelukykyyn ja kyberpuolustukseen. Lisäksi Puolustusvoimien henkilöstöä lisätään tällä hallituskaudella sadalla henkilöllä.

– Perusteet Puolustusvoimien kehittämiselle ovat Suomen sotilaallisen puolustuksen näkökulmasta erittäin selkeät. Valtio ilman uskottavaa omaa puolustuskykyä altistaa itsensä kansainvälisten suhtanteiden vaihtelulle, ja suurvaltapolitiikan paluun negatiivisille vaikutuksille, Kaikkonen painotti.

Maanpuolustustahto turvallisuuden tukipilari

Kaikkonen korosti Suomen kansalaisten tuen tärkeyttä kansalliselle turvallisuudelle. Suomi on poikkeuksellinen maa Euroopassa yleisen asevelvollisuuden ja korkean maanpuolustustahdon näkökulmasta.

MTS:n hiljattain julkaistu mielipidekysely näyttää, että kaksi kolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti hyökkäystä vastaan kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta olisi itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin. 

– Olemme ylläpitäneet yleistä asevelvollisuutta turvataksemme uskottavan puolustuskyvyn. Se on yksi yhteiskuntamme turvallisuuden tukipilari.