Puolustusministeri Antti Häkkänen: "Puolustushallinto arvioi, että Venäjän kehityskulku on erittäin vakava"

Venäjä valmistautuu pitkäaikaiseen vastakkainasetteluun länsimaiden kanssa. Venäjän varustautuminen uhkaa erityisesti eurooppalaisia valtioita.

Puolustusministeri Antti Häkkänen arvioi Venäjän kasvavan yhteistyön muiden autoritaaristen valtioiden kanssa olevan huolestuttavaa.

– Venäjän yhteistyö Kiinan, Iranin ja muiden liittolaisten kanssa muodostaa pitkälle aikavälille erittäin vakavan näkymän, Häkkänen arvioi

Häkkänen huomauttaa, että Venäjä on ollut historiassaan pitkään aggressiivinen naapureitaan kohtaan.

– Venäjän kynnys sotilaalliseen väkivallan käyttöön on ollut aina matala, Häkkänen sanoo.

Länsimaiden ja Venäjän väliset suhteet ovat olleet käytännössä poikki Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Häkkänen arvioi, että Venäjän tähtäimessä on pitkäaikainen vastakkainasettelu erityisesti eurooppalaisia valtioita kohtaan.

– Kaikki merkit Venäjän sisäisessä kehityksessä, sotatalouden rakenteissa ja massiivisessa tuotantokyvyn nostamisessa viittaavat vastakkainasetteluun länsimaiden kanssa, Häkkänen lausuu.

Länsimailla on kyky vastata Venäjän uhkaan

Häkkänen arvioi, että synkästä maailmanpoliittisesta kehityskulusta huolimatta länsimaat ovat Venäjää edellä monella yhteiskunnan osa-alueella.

– Lännellä on edelleen teknologinen, tieteellinen ja taloudellinen etulyöntiasema, Häkkänen sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että puolustusteollisuuden osalta länsimailla on vielä parannettavaa.

– Jos länsimaiden puolustusteollisuuden kapasiteetin nostamisessa ei onnistuta riittävän nopeasti, niin Ukraina ei pysty puolustautumaan, Häkkänen arvioi.

Häkkänen huomauttaa, että puolustusteollisuutta koskevat päätökset ovat jokaisen yksittäisen valtion vastuulla.

– Suomi on vauhdittanut kansallista ammustuotantoa useilla päätöksillä, Häkkänen toteaa.

Puolustusministeriö tiedotti tiistaina 12. joulukuuta Suomen ammustuotannon merkittävästä kasvattamisesta.

Puolustusministerin päätöksellä mahdollistetaan tuotantokapasiteetin kasvattaminen yli kaksinkertaiseksi nykytasosta, tiedotteessa sanotaan.

– Nyt tehdyllä päätöksellä kasvatetaan raskaiden ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia Suomessa merkittävästi, mikä mahdollistaa Ukrainan pitkän aikavälin tukemisen aina 2030-luvulle saakka. Tuotannon kasvattaminen on Euroopan mittakaavassa merkittävä ja sillä myös vahvistetaan Suomen omaa puolustuskykyä, Häkkänen sanoo tiedotteessa.

Suomen Nato-jäsenyys ulkopoliittisen muutoksen ajurina

Häkkänen arvioi, että Suomi on uuden turvallisuuspoliittisen aikakauden alussa. Hän huomauttaa, että Suomi pyrki pitkään luomaan pidäkkeen Venäjää vastaan vaalimalla hyviä kahdenvälisiä ulkosuhteita.

– Kansallisella puolustuksella, Natolla ja puolustusyhteistyöllä muodostetaan riittävän vahva pidäke, jotta Suomea ei pysty sotilaallisesti painostamaan, Häkkänen lausuu.

Häkkänen otti myös kantaa julkiseen keskusteluun Suomen roolista Natossa. Hän huomauttaa, että Suomen kansallinen puolustus on edelleen ensisijaista ja Nato-jäsenyyden tukevan Suomen puolustusta.

–  Suomen tärkein tehtävä Natossa on kyetä puolustamaan omaa aluettaan yhdessä liittolaisten kanssa, Häkkänen arvioi.

Puolustusministeri Häkkänen piti puheensa 12. joulukuuta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämässä journalistiseminaarissa.