Puolustuksen uudet tuulet vaativat valtioilta yhteistyötä

Tekoäly, verkkohäirintä ja avaruus ovat entistä suurempia uhkia. Pete Piirainen avaa puolustuskeskustelun solmuja ja uusia käänteitä, erityisesti Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön avulla.

Vieraileva vanhempi tutkija Pete Piirainen työskentelee nykyisin Ulkopoliittisessa instituutissa. Piiraisella on takanaan pitkä ura erilaisissa virkamiestehtävissä Suomessa ja maailmalla. Erityisesti Piirainen on keskittynyt Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, puolustusyhteistyöhön liittyviin kysymyksiin sekä Pohjois-Euroopan turvallisuuteen. 

– Myöhemmin toimin tehtävissä, joissa fokuksena oli puolustusyhteistyö ja ennen kaikkea Suomen ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö. Toimin kolmen vuoden ajan Washingtonissa suurlähetystössä puolustusneuvoksena, jossa pääsin hyvin sisälle aiheeseen, Piirainen avaa. 

Kysyttäessä Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyöstä, Piirainen kertoo maiden toimineen yhteistyössä pitkän aikaa. Puolustusyhteistyön historiaan mahtuu kuitenkin monia käänteitä.

– Erityisesti kylmän sodan aikana yhteistyö oli salaista ja se perustui lähinnä tiedusteluyhteistyöhön. Kylmän sodan jälkeen yhteistyön luonne muuttui samalla kun Suomen asema helpottui, Piirainen luennoi. 

Ensimmäisenä askeleena yhteistyön syventymisessä voidaan pitää materiaaliyhteistyötä. 
1990-luvun alussa Suomeen hankittiin F/A-18 Hornetit ja se muutti automaattisesti yhteistyön luonnetta syvemmäksi. 

– Toisena askeleena voidaan nähdä Suomen laajempi osallistuminen sotilaallisen harjoitustoimintaan Nato-maiden ja muiden kumppanimaiden kanssa, Piirainen kertoo. 

Laajempi osallistuminen kriisinhallinnan harjoitustoimintaan muutti edelleen puolustusyhteistyön luonnetta syvemmäksi. Ennen toimittiin yhdessä Balkanilla sekä Bosniassa ja myöhemmin yhteistyötä tehtiin Afganistanissa sekä Irakissa. 

– Toinen Irakin sota vaikutti tietenkin Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten kumppaneiden suhteisiin, mutta Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön historiaan ei ole mahtunut muita suuria kriisejä, Piirainen täydentää.

Kyseessä on laaja maiden välinen yhteistyö. 

– Puolustustarvikkeiden kauppa ei ole tässä yhteistyössä driving force. Yhdysvaltojen intressissä on, että Suomella on vahva puolustus. Siitä näkökulmasta he ovat valmiita tekemään kanssamme yhteistyötä. 

Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon eli Natoon on puhuttu pitkään. Piirainen on valmis pohtimaan Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksia Yhdysvallat-suhteelle. 

– Sitten tähän yhteistyöhön tulisi vahvemmin Nato-raide ja yhteistyötä ryhdyttäisiin harjoittamaan eri tavalla myös Nato-kontekstissa. Kaikilla Nato-mailla on kuitenkin olemassa myös kahden väliset suhteensa Yhdysvaltoihin, eikä yksikään maa ole ulkoistanut Yhdysvallat-suhdettaan Nato-kehykseen, Piirainen selventää. 

Yhdysvallat osallistaa kumppaneitaan

Yhdysvaltalaisessa ajattelussa korostuu yhä enemmän se, että halutaan tehdä laajemmin yhteistyötä kumppaneiden ja liittoutuneiden kanssa. Yhdysvallat siis katsoo, että se on itse ja Naton kautta suoraan sitoutunut puolustamaan yhteistyökumppaneitaan Itämeren alueella.

– Kyseisessä ajattelussa ei lähdetä liikkeelle siitä, että yksin mietitään kuinka puolustetaan kumppaneita ja liittolaisia. Yhdysvallat haluaa osallistaa kumppaneitaan puolustusyhteistyössä.

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on korostanut yhteistyön merkitystä puheissaan. Maan toimet ovat osoittaneet sen, että Yhdysvaltojen huomion keskipiste on siirtynyt Itämeren alueelta Indopasifiselle merialueelle. Tämä tekijä vaikuttaa siihen, miten Yhdysvallat näkee Euroopan ja erityisesti Itämeren alueen. 

Puolustuksen käsitteen moninaistuminen korostaa demokratioiden yhteistyötä etenkin Yhdysvaltojen suunnasta. 

– Nykyisessä puolustuskeskustelussa korostuu se, kuinka demokratiat voivat puolustaa yhteisiä intressejä, Piirainen toteaa. 

Puolustuksen uusi määritelmä

Suuri muutos turvallisuudessa tapahtui vuonna 2014, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja valloitti Krimin niemimaan. Aluevaltauksen jälkeen Yhdysvallat ja Nato ovat lisänneet valmiutta omien liittolaistensa puolustamiseen. 

– Heille on ollut tärkeää kehittää puolustustaan ja samalla Itämeren alueen asema muuttui merkittävästi, Piirainen painottaa. 

Nato on laajentanut puolustustaan ja valmiuttaan Itämeren alueella, ja tästä ratkaisusta on hyötynyt myös Suomi. 

– Washingtonissa ja eurooppalaisissa pääkaupungeissa on ymmärretty, ettei Itämeren alue ole lasikuvun alla turvassa. Itämeren alueeseen vaikuttaa vahvasti monen alueen tilanne, esimerkiksi se, mitä tapahtuu arktisilla alueilla ja Pohjois-Atlantilla. Lisäksi uudet tekijät puolustuskeskustelussa tulee ymmärtää globaalisti, Piirainen jatkaa. 

Nykyisin puolustuskeskusteluun tulee liittää esimerkiksi 5G, avaruus ja tekoäly. Tiedustelu ja verkkohäirintä tulee myös ottaa vakavissaan, sillä niillä on suora ulottuvuus puolustukseen. 

– Meillä ei perinteisesti ole ajateltu digimaailman olevan puolustuskysymys. Digimaailmaa on käsitelty yritysmaailmaan ja yhteiskuntaan liittyvinä kysymyksinä, joilla ei ole suoraa yhteyttä puolustukseen. 

Suuret innovaatiot on tehty aikaisemmin puolustustutkimuksessa ja teollisuudessa. Esimerkiksi GPS ja internet ovat syntyneet puolustustutkimuksen kautta, josta ne ajautuivat siviilimaailman käyttöön. 

– Nykyisin maailmaa muuttavat innovaatiot syntyvät siviilipuolella, joten marssijärjestys on muuttunut päälaelleen, Piirainen päättää.