Puolustuksen toimintaympäristö muuttuu ja laajenee
Tieteiden talolla pidetty Studia Militaria -seminaari käsitteli tulevaisuuden haasteiden tutkimista.
Tämän vuoden ensimmäisen Studia Militaria -seminaarin avaa Suomen Sotatieteellisen Seuran hallituksen puheenjohtaja, prikaatikenraali Juha Pyykönen ja tilaisuudessa kuullaan kolme puheenvuoroa, jotka liittyvät tutkimukseen ja tulevaisuuden haasteisiin.
Ensimmäisen puheenvuoron pitää tohtorin tutkintoa tekevä valtiotieteiden maisteri Olli Aro, Pääesikunnan suunnitteluosastolta. Hänen puheenvuoronsa käsittelee tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolia toimintaympäristön ja sodankuvan jatkuvaan muutokseen vastaamisessa. Keskeisessä osassa kehittämisessä on heikkojen signaalien tunnistaminen ja varautuminen pitkän ajan tähtäimellä. Neljä keskeisintä varautumiseen liittyvät kehittämisaluetta ovat puolustusjärjestelmät, informaatiojohtaminen, taistelijan toimintakyky ja teknologia. Nämä tulevat esille myös hybridisodankäynnistä, mistä johtuen sodan ja rauhan välinen raja ole niin selkeä kuin se on aikaisemmin ollut. Uutena toimintaympäristönä tulee myös avaruus.
Olli Aro puhumassa toimintaympäristön muutoksesta.
– Maa-, meri- ja ilmasodankäynti eivät ole katoamassa minnekään, mutta niiden rinnalle on nousemassa avaruus ja sähkömagneettinen spektri. Avaruus alkaa koskettaa myös pieniä valtioita, aikaisemmin näkemys oli että avaruus on vain supervaltojen pelikenttä, Aro huomauttaa.
Professori Juha-Matti Lehtonen Maanpuolustuskorkeakoulusta sotatekniikan laitokselta pitää seuraavan osuuden sotatalouden vaikutuksesta tutkimukseen ja kehittämiseen.
Juha-Matti Lehtonen kertoo, miten paljon BKT:sta kuluu puolustusmenoihin ja miten ne jakautuvat edelleen tuotekehityksen ja tutkimuksen välillä.
– Isot maat käyttävät absoluuttisesti paljon rahaa, pienet maat vähän, mutta pienet maat käyttävät pääosan tutkimukseen ja kehittämiseen, Lehtonen tähdentää.
Kolmas puheenvuoro käsittelee sitä, miten arkipäivän siviiliratkaisuja voisi hyödyntää puolustusvoimien puolella, sillä nykyään kehitys on siviilissä nopeampaa. Diplomi-insinööri Jaakko Latikka Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta perustelee niiden käyttöä käyttäjälähtöisyydellä.
