Turvaväleistä ja suojatoimenpiteistä pidettiin kiinni, kun puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen tapasivat puolustusvoimien ylipäällikön tarkastuksen yhteydessä viime viikolla Tikkakoskella.

Puolustuksen tarve ratkaisee

Mikko Ilkko 15.10.2020 10.53

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä asevelvollisuuskeskustelussa olennaista on Puolustusvoimien kokonaistarve. Koko ikäluokkaan kohdistuvalla velvollisuudella olisi myös kansantaloudellisia vaikutuksia. Hänen mukaansa kutsuntojen ulottaminen naisille voisi olla mahdollinen eri hallinnonalojen yhteistyöllä.

Tasavallan presidentti ja puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistö muistuttaa asevelvollisuuden perimmäisestä tarkoituksesta Ruotuväen haastattelussa.

– Lähtökohtana täytyy pitää maanpuolustuksen tarvetta. Suomen puolustus, mutta myös turvallisuuspolitiikan kokonaisuudessa asevelvollisuus on hyvin merkittävä asia eikä Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpano ole mahdollinen ilman asevelvollisuutta. Yleisen asevelvollisuuden ja maanpuolustusvelvollisuuden kehittämistä selvitetään hiljattain selvitystyönsä aloittaneessa parlamentaarisessa komiteassa. Keskeistä tässä työssä on naisten osallistuminen maanpuolustukseen. Presidentti lähestyy asiaa tasa-arvon ja velvollisuuden käsitteistä.

– Erään näkökulman mukaan tasa-arvon puutetta korvaa se, että naiset saavat tietysti vapaaehtoisesti suorittaa asevelvollisuuden. Ei jää tunnetta, etteivät naiset pääsisi suorittamaan asepalvelusta. Toinen näkökulma on, että velvollisuus on vain miehillä.

Niinistön mukaan keskustelussa naisten ja miesten pakollisesta velvollisuudesta olisi syytä huomioida myös kokonaistarve ja taloudelliset seuraamukset.

– Pakollinen asevelvollisuus sekä miehille että naisille ylittäisi kokonaistarpeen. Muunlainen pakollinen osallistuminen maanpuolustukseen edellyttäisi selkeää tarvetta. Joudutaan nimittäin samalla miettimään kokonaisvaikutusta yhteiskunnalle. Tosiasia on, että asevelvollisuus vie miehiltä ja naisilta koulutus- ja työaikaa, mikä on kansantaloudellinenkin asia.

– Jos yhtälö asetetaan näin: tuotetaanko meillä tarvetta enemmän ase- tai maanpuolustusvelvollisia reserviin, niin vastapainona on sitten, mikä sen kustannus on, Niinistö tiivistää.

Maanpuolustus tasa-arvoa tärkeämpi

Presidentti näkee tasaarvoon liittyvän ongelmatiikan mutta pitää kokonaisuuden mielessä.

– Vain miehiä koskeva velvollisuus tarkoittaa tietynlaista eroa tasa-arvonäkökulmasta, mutta maanpuolustus on sitä tärkeämpi asia, Niinistö sanoo. Kutsunnoissa miesikäluokalle määrätään palveluksen aloittamisaika ja palveluspaikka mutta samalla pystytään tavoittamaan mahdollisesti syrjäytymisuhan alaisia nuoria. Pitäisikö naisikäluokalle tarjota samanlainen tilaisuus?

– Naisten kutsuntoja pohditaan varmaan parastaikaa parlamentaarisessa asevelvollisuuskomiteassakin. Se on oikein hyvä asia, mutta kysymys kuuluu, onko se Puolustusvoimien tehtävä tai pitäisikö siinä ainakin harkita yhteistoimintaa muiden ministeriöiden tai hallinnonalojen kanssa, Niinistö kysyy ja vastaa:
– Se on Puolustusvoimille ehkä vähän vieras tehtävä. Ellei tavoitteena ole asevelvollisuus, siirrytään toiselle ulottuvuudelle. Mutta ehkä tämä on hyvällä yhteistyöllä jotenkin järjestettävissä, Sauli Niinistö pohtii.

Asevelvollisuuden kehittämisessä tulisi ottaa huomioon entistä paremmin sen yhteensovittaminen muuhun elämään.

– On pidettävä tarkoin mielessä, miten voidaan välttää nuorille aiheutuvaa opintoihin ja työpaikkoihin liittyvää elämänhaittaa. Sitä on pidetty silmällä, mutta maailma muuttuu koko ajan. Tässä on mahdollisimman tarkkaan edettävä mukana eli minimoitava tämä rasite.

Koronataistelussa onnistuttu toistaiseksi

Asevelvollisuuttaan suorittavat nuoret ovat erikoisessa asemassa nyt, kun koronan vuoksi heidän palveluksensa on aivan erilainen kuin aiemmilla saapumiserillä. Niinistön mukaan asepalveluksen suorittaminen on tärkeää korona-aikanakin.

– Asepalvelus on tärkeää kaikkina aikoina. Kokemuksen perusteella Puolustusvoimat on onnistunut erinomaisesti koulutustehtävässään koronasta huolimatta ja koronaa välttäen, tasavallan presidentti toteaa.

Sotilaallinen uhka sai suomalaiset vuosikymmeniä sitten yhdentymään. Nyt koronavirus on yksi uuden tyyppisistä uhkakuvista. Presidentti Niinistön mukaan suomalaisten yhteisöllisyys on kohentunut koronakriisin torjumisessa.

– Paikka paikoin saatiin erityisesti keväällä, kun oltiin kiihtymisvaiheessa, hyvin paljon hyviä esimerkkejä, miten ihmiset ottivat toisensa huomioon ja pitivät huolta toisistaan. En usko, että tämä yhteisöllisyys on nyt syksyllä kadonnut mihinkään.

Nimikkeet vaihtuvat, tahto säilyy

Esimerkiksi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimusten mukaan Suomessa on säilynyt korkea maanpuolustustahto vuosikymmenten ajan. Koko väestöstä kaksi kolmesta suomalaisesta vastaa myönteisesti klassikkokysymykseen: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”

Maanpuolustustahtoisten määrä on ollut korkeampikin viime vuosikymmeninä mutta siinä ei ole koettu merkittävää laskua.

– Maanpuolustustahdosta kertovat kansainväliset tutkimukset, joissa Suomi on jatkuvasti kärkisijoilla. Se on varmaan osa meidän historian perinnettä mutta myös osa sellaista suomalaista realistista elämänasennetta, Niinistö sanoo.

Nuorten ajattelumaailma on kuitenkin muuttunut. Esimerkiksi Insight360 Oy:n tuottaman Nuoret360-tutkimuksen mukaan vain neljäsosa nuorista kokevat olevansa isänmaallisia ja individualismi on kasvanut. Niinistön mukaan eri sukupolvet kokevat aikansa mukaisesti asioita.

– Kun puhutaan isänmaasta ja maanpuolustustahdosta, sukupolvet voivat kokea sen eri tavalla. Suomalaisen demokratian ja hyvinvointivaltion puolustaminen muodostavat samanlaista motivaatiota. Tästä vanhempi sukupolvi puhui isänmaallisuutena. Samaa tahtoa siis. Ehkä vain nimikkeen tai konkretisoitumisen vaihtumisen kautta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö näkee naisille ulottuvat kutsunnat mahdollisina mutta kysyy, onko se Puolustusvoimien tehtävä tai pitäisikö siinä harkita yhteistoimintaa muiden ministeriöiden tai hallinnonalojen kanssa.

Ruotuväki

Digilehdet

Puolustuksen tarve ratkaisee

Maanpuolustus tasa-arvoa tärkeämpi

Koronataistelussa onnistuttu toistaiseksi

Nimikkeet vaihtuvat, tahto säilyy