Puolen Suomen kokoinen alue kylvetty täyteen miinoja Ukrainassa – "Sodan vaurioiden korjaaminen on vähintään kymmenien vuosien urakka"

Sodan vaikutukset ympäristöön näkyvät jo Ukrainassa, mutta ongelmien laajuus paljastuu vasta vuosien päästä.

Pellon kyntö odottaa. Ukrainalainen maanviljelijä saattaa kuitenkin empiä. Kannattaako peltotyöt aloittaa vai antaako pioneerien etsiä ensin sadat miinat ja kranaatit, jotka odottavat nurmen alla? Sota koskettaa ennen kaikkea ihmisiä, mutta ympäristön ongelmiin havahdutaan vasta vuosien päästä.

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on ollut käynnissä jo vuosia. Konflikti on näyttänyt sodan raakuuden. Kaupunkeja räjäytetään maan tasalle ja metsät pommitetaan säleiksi. Sodan tarkoituksena on tuhota puolustajat ja samalla kaikki muu keinolla millä hyvänsä.

Turun yliopiston lehtori Simo Laakkonen on huolissaan Ukrainan sodan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. 

Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan ihmisiin ja eliöihin kohdistuvia haittoja. Laajemmin voidaan ajatella vaikutuksista elolliseen ja elottomaan luontoon.

– Ympäristövahingot ovat jo aikamoisia. Sodassa mennään pitkälti toisen maailmansodan viitoittamalla tiellä, Laakkonen vertaa.

Ukrainassa rintamalinja on leveä. Sota on levinnyt laajalle alueelle. Taisteluja käydään toisen maailmansodan tapaan raskaalla tykistöllä, ilmapommituksin ja panssarivaunuilla. Tarkoituksena on aiheuttaa systemaattista tuhoa. Miljoonat ammukset ja kranaatit jättävät vääjäämättä jälkensä ympäristöön.

Pommitettujen kaupunkien, tehdasalueiden ja rintamalinjojen puhdistaminen saasteista on pitkä ja vaativa tehtävä. Tuhotut tehdasalueet päästävät ilmoille valtavat määrät haitallisia kemikaaleja. Lisäksi esimerkiksi jätevedenpuhdistamot ovat päätyneet betonipölyksi ja pommitetut öljysäiliöt palavat päiväkausia levittäen pienhiukkasia ja kaasuja ilmaan. 

– Sodan vaurioiden korjaaminen on vähintään kymmenien vuosien urakka. Se on aikaa vievä ja äärimmäisen kallis urakka, Laakkonen painottaa.

Konkreettiseksi esimerkiksi koitui Kahovkan padon räjäytys. Kymmeniä tuhansia ihmisiä joutui pakenemaan kotoaan tulvan alta. Vesi vei mukanaan rakennuksia ja maa-ainesta. Ennen kaikkea se tuhosi laajoja ekosysteemejä ja jätti alleen tuhansia eläimiä.

Ympäristöongelmat paljastuvat hitaasti

Ukrainan pinta-alasta yli puolet on peltomaata. Sotilaallisiin operaatioihin pelto kuitenkin sopii kehnosti. Siksi sotatoimet keskittyvät kaupunkien ohella vähille metsäalueille. 

Metsiin sotilaita seuraa armoton tykistötuli. Tuhoutuneiden metsien mukana häviää kokonaisia ekosysteemejä ja eläinten mahdollisuudet löytää pesäpaikkoja niukkenee.

Sota pakottaa molemmat osapuolet epätoivoisiin tekoihin. Kun esimerkiksi ruoan saanti on epämääräistä, ravinnoksi kelpaavat kaikenlaiset eläimet. Eikä tykin takana värjöttelevää sotilasta kiinnosta, kuinka monta pesäpaikkaa tai pieneläintä kranaatti räjäytti. Eläimiä kohtaan ollaan säälimättömiä. Sota saattaa johtaa jopa useiden paikallisten lajien sukupuuttoon.

Painavin ja eniten päänvaivaa aiheuttava ongelma ovat sodan jättämät saasteet ja jätteet. Erilaiset ammukset levittävät räjähtäessään ympärilleen erilaisia raskasmetalleja, kuten arsenikkia ja elohopeaa. Vuosien mittaan metallit liukenevat maaperään ja vesistöihin.

Pelkästään maastoon levinneet räjähtämättömät ammukset ovat ongelma vuosikymmeniksi. Ison kaliiperin ammus uppoaa syvälle maaperään. Sieltä routa nostaa sen pintaan vuosia myöhemmin esimerkiksi traktorin kyntöauran jyrättäväksi.

Räjähtämättömät ammukset kalpenevat kuitenkin miinaongelmalle. Rintamalinjat ovat pysyneet usein pitkään paikallaan, joten osapuolilla on ollut aikaa kaivaa miinakenttiä suojakseen. 

Miinat kattavat jo suuren osan Ukrainasta. Jopa 30 prosenttia Ukrainan pinta-alasta on miinojen tai räjähtämättömien ammusten peittämää, mikä tekee monista alueista ihmiselle hengenvaarallisia ja aiheuttaa haittaa Ukrainan elintärkeälle maataloudelle.  
 Osa ympäristöongelmista paljastuu vasta kymmenien tai jopa satojen vuosien päästä.

Jälleenrakentaminen vie vuosia

Euroopan sydämessä raivataan edelleen maailmansotien aikaisia jäänteitä. Ympäristön palauttaminen ennalleen on vuosisatojen ongelma. Puhumattakaan kaikesta tuhoutuneesta infrastruktuurista. Uudelleenrakentamisen hintalappu ei ole halpa.

– Uudelleenrakentamisessa puhutaan jopa sadoista miljoonista euroista, Laakkonen arvioi.

Kun sota lopulta päättyy, EU:n on jälleen osoitettava yhtenäisyyttä. Ukrainalaisilta löytyy ammattitaito, teknologia ja tahto selvittää luontoon liittyvät ongelmat, mutta rahoitus ja laitteisto ovat niukilla sodan jälkeen. Kuten maailmansotien jälkeen, Euroopan yhtenäisyys auttaisi huomattavasti sodan arpien paikkaamisessa.

– Materiaalien tuki tulee olemaan välttämätöntä, Laakkonen painottaa.