Ian Serato

Kuvassa puolalainen kenraaliluutnantti Piotr Blazeusz istuu mikrofonin edessä ja katsoo kuvan vasempaan nurkkaan. Pöydällä on Naton ja EU:n liput.

Kenraaliluutnantti Blazeusz on kokenut upseeri, joka on toiminut Naton monissa johtotehtävissä.

"Valitettavasti he eivät tule pysähtymään" – Puola panostaa itärajan turvallisuuteen Suomi aseveljenään

Vili Lähteenmäki

Puolalainen kenraaliluutnantti Piotr Blazeusz painottaa Itämeren merkitystä Pohjois-Euroopan puolustuksessa.

Venäjä pyrkii horjuttamaan Puolan turvallisuutta esimerkiksi ohjaamalla maahanmuuttajia Puolan itärajalle, tunnistamattomilla ilmatilaa loukkaavilla ohjuksilla ja droneilla sekä suorittamalla kyberhyökkäyksiä kriittisiin infrastruktuureihin.   

Puola on joutunut vastaamaan näihin hybridiuhkiin sijoittamalla sotilaita itärajalle, nostamalla ilmatilan valvontaa sekä panostamalla kyberuhkien torjuntaan. Vastuuta on myös jaettu alemmille johtoportaille, jotta komennot voidaan suorittaa nopeammin ja tehokkaammin. 

Suomenlahden merkitys Puolan turvallisuuden osalta on kriittinen, sillä sen hallitseminen takaa vahvan yliotteen viholliseen. 

Itäraja yhdistää

Kansainvälisesti ansioitunut puolalainen kenraaliluutnantti Piotr Blazeusz näkee paljon yhteyksiä Venäjän hybridivaikuttamisessa Suomea ja Puolaa kohtaan.

– Toistaiseksi he koettelevat Puolaa, mutta halutessaan he voivat kiristää tahtia myös Suomea kohtaan esimerkiksi kyberhyökkäyksillä tai maahanmuuttopaineella rajalla. Jos puhuu tarpeeksi Venäjän aikomuksia vastaan, he voivat tehdä samoin.

Itämeri on suuressa osassa Naton puolustuslinjassa Venäjää vastaan erityisesti Suomen ja Puolan osalta.

– Meidän on kyettävä vastaamaan mahdolliseen Venäjän laivaston droonien hyökkäykseen tai siviilialusten hybridihyökkäykseen. Tämän meritien turvaaminen on elintärkeää, Blazeusz kertoo. 

Blazeusz uskoo Nato-yhteistyön syventävän Suomen ja Puolan suhdetta.

– Molemmat maat ovat olleet Venäjän painostuksen alla ja heidän asettamansa uhka tiedostetaan. Valitettavasti Venäjä ei aio lopettaa toimiaan rajavaltioita vastaan.

Valmistautuminen ei ole silti perusteetonta.

– Venäjän joulukuun 2021 uhkavaatimukset Natolle sen leviämisen estämisestä entisiin neuvostomaihin tekivät selkeäksi heidän strategiset tavoitteensa länttä kohti, Blazeusz lisää.  

Lopulta helmikuussa 2022 nämä uhkaukset realisoituivat, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Puolassa ollaan hyvin tietoisia venäläisestä ajattelutavasta Itä-Saksan ajalta, joten Puolan asevoimat pitävät yllä vahvaa vapaaehtoista varusmieskoulutusta sekä reserviä. Myös tuen osoittaminen Ukrainalle on osoitus yhtenäisestä linjasta pitää Venäjä aisoissa. 

Kenraaliluutnantti Piotr Blazeusz toimi pääpuhujana Suomen Atlantti-seuran ja Puolan suurlähetystön järjestämässä seminaarissa Helsingin eduskuntatalolla.

Tilaisuuden taustalla on tavoite yhä tiiviimpään yhteistyöhön muiden Nato-maiden kanssa. Suomenlahden merkitys Suomen ja Puolan turvallisuuden osalta on kriittinen Venäjän vaikutuksen kannalta.

Kenraaliluutnantti Blazeusz on ansioitunut puolalainen upseeri, jolla on kokemusta Naton rakenteista. Hän komensi Puolan sotilasosastoa Afganistanissa ja Eurocorpsissa sekä palveli SHAPE:ssa. Lisäksi häneltä löytyy opintoja Yhdysvalloissa sekä tohtorintutkinto poliittisista tieteistä.