Presidentti Stubb: "Puhuimme asiasta puhelimessa Trumpin kanssa: hänen kärsivällisyytensä Putinin kanssa saattaa olla loppumassa"

Presidentti Trump on viikoittain yhteydessä Stubbiin, joka informoi keskustelujen pohjalta Naton ja EU:n johtoa.

Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Stubbin mukaan he keskustelevat viikoittain. 

– Suhteemme on mutkaton ja suora. Keskustelemme laajasti kaikesta golfista jäänmurtajiin ja Ukrainan sodasta Natoon, Stubb kertoo.  

Stubb painottaa, että keskusteluyhteys on avainasemassa. 

– Suomen tasavallan presidentin tulee tulla toimeen Yhdysvaltain presidentin kanssa, Stubb linjaa. 

Trump arvosteli sunnuntaina Venäjän presidentti Vladimir Putinia voimakkaasti sekä toimittajille että Truth Social -alustallaan. Kritiikki liittyi Venäjän tekemiin ilmaiskuihin Ukrainassa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Stubb suhtautuu Trumpin puheisiin varovaisesti.

– Puhuimme asiasta eilen puhelimessa Trumpin kanssa: hänen kärsivällisyytensä Putinin kanssa saattaa olla loppumassa. 

Stubb lisää, että Trumpin käytös on usein arvaamatonta. Hänen mukaan Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on murroksessa, ja laajempien liittolaissuhteiden sijaan Yhdysvallat solmii lyhyempiä sopimuksia liittolaisten kanssa. 

– Trump keskittyy kerrallaan yhteen tai kahteen asiaan – ensin Lähi-itään, sitten Ukrainaan ja nyt tullipolitiikkaan. Tulevaa painopistettä on vaikea ennustaa, Stubb tiivistää. 

Stubbin mukaan Suomen ulkopolitiikassa keskeisiä tekijöitä ovat arvot, intressit ja valta, jota pienellä maalla on kuitenkin rajallisesti. Kuva: Yankuan Zhang

"Linkki Yhdysvaltojen ja EU:n välillä"

Stubb suhtautuu vaatimattomasti väitteisiin siitä, että hän olisi eräänlainen kuiskaaja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

– Linkki ja kuiskaaja ovat isoja sanoja. On hyvä, jos pystyy jollain tavalla auttamaan. 

Hän korostaa, että Trump on hyvin vastaanottavainen eri ajatuksille. Keskusteluyhteydestä on hyötyä myös muille eurooppalaisille johtajille. 

Stubb kertoo, että hän informoi puheluiden pohjalta Naton ja EU:n johtoa. Lisäksi hänellä on erityisen tiivis yhteys Saksan, Iso-Britannian, Ranskan, Italian sekä Norjan valtiojohdon kanssa.

– Tämä piiri pyrkii vaikuttamaan omalla tavallaan Trumpin ja Yhdysvaltojen päätöksiin

Syitä, miksi keskustelupiiriin Trumpin kanssa kuuluvat juuri nämä maat, Stubb ei tarkemmin tiedä.

– Trump itse päättää, kenelle haluaa puhua. 

Hänen mielestään hyvästä keskusteluyhteydestä Trumpiin on vain hyötyä. 

– Suomen ulkopolitiikka perustuu arvoihin, intresseihin ja valtaan. Arvoista ja intresseistä pidämme kiinni, mutta valtaa meillä on rajallisesti. Suomelle on hienoa, että tasavallan presidentti saa olla mukana keskusteluissa. 

Stubb mukana rauhanprosessissa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoo tehneensä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille selväksi, mitä ehtoja rauhan saavuttaminen Ukrainassa edellyttää.

– Rauhanprosessin käynnistäminen edellyttää ensin tulitauon aikaansaamista. Mikäli se ei onnistu, tarvitaan sanktioita. Vasta tulitauon toteuduttua voidaan edetä neuvotteluihin, Stubb sanoo.

Stubb toivoo, että Suomella olisi merkittävä – joskin hillitty – rooli Ukrainan rauhanprosessissa.

– Pyrimme kaikin mahdollisin keinoin auttamaan taustalla. Suomella ei ole tarvetta olla rauhanprosessissa keskiössä, vaan enemmänkin haluamme auttaa suuria maita hahmottamaan kokonaisuutta. 

Hän uskoo, että tällainen taustavaikuttaminen tuo Suomelle myös vaikutusvaltaa.
Stubb perustelee taustalla pysymistä presidentti Martti Ahtisaaren opeilla.

– Rauhanvälittämisessä on hyödyllistä pitää matalaa profiilia ja auttaa osapuolia löytämään ratkaisuja, Stubb linjaa.

Euroopan puolustus vahvalla pohjalla

Tasavallan presidentti pitää epätodennäköisenä, että Venäjä ryhtyisi haastamaan Naton yhteistä puolustusta testaamalla sen viidettä artiklaa.

– Euroopassa on hieman yksinkertaistaen sanottuna neljä suurta armeijaa: Turkki, Ukraina, Puola ja Suomi. Näistä kolme kuuluu Natoon ja on solminut DCA-sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Tämä muodostaa merkittävän pidäkkeen Venäjälle, Stubb sanoo.

Defence Cooperation Agreement (DCA-sopimus) mahdollistaa Yhdysvaltojen joukkojen ja kaluston sijoittamisen sopimusmaiden alueelle. Se syventää sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. 

Stubbin mukaan esimerkiksi Iso-Britannian ja Ranskan rooli Euroopan puolustuksessa on erilainen.

– Ne sijaitsevat maantieteellisesti kauempana Venäjästä, eikä niiden rooli etulinjan pelotteena ole yhtä korostunut. Sotilaallisen pelotteen kannalta sijainnilla ja joukkojen koolla on vaikutusta. Suomella on kyky mobilisoida 280 000 sotilasta reservistä, Stubb painottaa.

Viime päivinä kansainvälinen media on raportoinut Venäjän joukkojen kasvaneesta läsnäolosta Suomen itärajalla. Stubb ei ole tilanteesta huolissaan.

– Mediassa nähdään usein liioiteltua dramatisointia, joka ei perustu tarkkaan tilannekuvaan. Meillä on asia hyvin hallussa, hän vakuuttaa.

Stubbin mukaan Venäjän toimet ovat strategisesti ymmärrettäviä.

– Naton itäraja on tuplaantunut, joten on luonnollista, että myös Venäjä reagoi lisäämällä läsnäoloaan alueella.

Hän torjuu myös väitteet siitä, että Yhdysvallat olisi vetäytymässä Natosta tai vähentämässä sitoutumistaan Eurooppaan.

– Yhdysvallat siirtää painopistettään Indopasifiselle alueelle, mutta se ei tarkoita irtautumista Natosta. Yhdysvalloilla on yhä selkeä intressi säilyttää rauha Euroopassa ja estää Venäjän kaltaisia imperialistisia valtioita toimimasta vapaasti arktisella alueella.