Pääkirjoitus: Puheet ja todellisuus

Suomen  valtio  aikoo  osallistua  kymmenillä miljoonilla lisäeuroilla tykistöammusten tuottamiseen Suomessa. Ammukset tuottaa norjalais-suomalainen puolustustarvikevalmistaja Nammo yhteistyössä Puolustusvoimien Räjähdekeskuksen kanssa.

Osa eurooppalaisten maiden lupauksista uhkaa jäädä katteettomiksi. Nyt miljoonasta  tykistöammuksesta on toimitettu noin kolmannes.

Asia ei ole yksinkertainen. Maailmanlaajuisesti puolustusmateriaalia tuottaa pääasiassa yksityiset puolustusteollisuuden yritykset. Vaikka monet niistä ovatkin ainakin osin julkisessa omistuksessa, pelkkä poliittinen tahtotila ei riitä. Tarvitaan tilauksia tai tukea investointeihin. 

Tuotantokapasiteetti on rakennettu asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Toisin kuin Suomessa, monissa maissa ei olla valmiita maksamaan varautumisesta. 

Teollisuudelle käsillä olevan tilauspiikin takia tuotannon kasvattaminen on riski, jos ei ole lupauksia pidempiaikaisista investoinneista. Tarvittaisiin 10-15 vuoden näkymä, koska investointien kuoletusaika ulottuu sinne asti.

Tämän lehden haastattelussa ulkoministeri Elina Valtonen sanoo, että Suomella olisi  huomattava potentiaali kansallisen puolustusteollisuuden kasvattamisessa.

Suomella kyse ei ole ainakaan tahtotilan puutteesta ja esimerkiksi Nammo on jo tehnyt merkittäviä uudistuksia tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Työntekijöitä haetaan jatkuvasti lisää ja työtä tehdään kolmessa vuorossa.

Eurooppalaisella tasolla puolustusteollisuuden markkinoilla on rakenteellisia haasteita.  Kansalliset  intressit  häiritsevät yhä markkinoiden toimivuutta. Lisäksi pullonkaulan saattaa muodostaa myös viranomaisten hitaus lupamenettelyissä.

Euroopan komissio voi toimia eräänlaisena siemenrahoittajana tukemalla investointeja ampumatarvikkeiden tuotantoon sekä  maiden  yhteishankintoja.  Esimerkiksi  ensi  vuoden  alkupuolelle  kaavaillaan  ammustuotantoon  500  miljoonan euron tukipakettia.

Ulkoministeri Elina Valtonen muistuttaakin, että Suomen tavoitteena on puolustusteollisuuden eurooppalainen yhteismarkkina. Ammusteollisuuden lisäksi suomalaisesta näkökulmasta mielenkiintoinen hanke on yleiseurooppalaisen miehistönkuljetusajoneuvon kehittämishanke eli CAVS-hanke. Se on yksi esimerkki Suomen kyvystä tuottaa  puolustusratkaisuja, jotka säästäisivät myös liittolaisten kustannuksia.

Tämä Patrian ajoneuvoratkaisuun perustuva hanke on kuitenkin ollut vastatuulessa,  mukana olevan Viron tilattua ajoneuvot Turkista ja Saksan otettua aikalisän kansallisten intressien takia.

Puolustusteollisuudessa jos jossakin tarvitaan saumatonta yhteistyötä ja pitkän aikavälin lupauksia. Kansallisten intressien ja sisäpoliittisten kiistojen sijaan tulisi Eurooppa nähdä yhtenä kokonaisuutena. Kokonaisuutena, johon myös Ukraina kuuluu.