"Prosenteilla ei suorituskykyä rakenneta" – Mitä Naton puolustusmenojen tavoitetason nostaminen tarkoittaisi?

Puolustusministeriön talousjohtaja korostaa, että puolustusbudjetti perustuu uhkaan ja tarpeeseen.

Hallitus päätti vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelman eli puoliväliriihen yhteydessä, että Suomi nostaa puolustusmenojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.

Tämä tarkoittaa, että puolustusmenoihin budjetoidaan 3,7 miljardia euroa lisärahoitusta seuraavan neljän vuoden aikana. Esimerkiksi Maavoimien ensi vuosikymmenelle suunnitellut materiaalihankkeet käynnistetään etupainotteisesti.

Puolustusministeriön talousjohtaja Kristiina Olsson avaa, että vuonna 2022 puolustusbudjetti oli noin neljä miljardia euroa. Tänä vuonna se on noin 6,5 miljardia euroa ja vuonna 2029 se olisi noin 8,5 miljardia euroa.

Julkista keskustelua puolustusbudjettiin liittyen hallitsee usein puhe prosenteista. Olsson korostaa, että prosentit eivät todellisuudessa ole budjettisuunnittelun keskiössä.

– Prosenteilla ei suorituskykyä rakenneta, Olsson toteaa.

Olsson painottaa, että puolustusbudjettia ei ole sidottu bruttokansantuotteen prosentteihin, vaan se perustuu uhkaan ja kansalliseen tarpeeseen. Tietty prosenttiosuus on vain lopputulema siitä, kuinka paljon rahaa on todellisuudessa puolustukseen myönnetty.

– Jos bruttokansantuote alenee ja puolustuksen rahoitus pysyy samana, niin sehän näyttää meille budjetin nousua, vaikka sillä ei tehdä yhtään sen enempää. Se on vain yksi mittari.

Olsson kertoo, että parlamentaarisesti hyväksytty puolustusselonteko on tärkeä työkalu puolustusbudjetin laatimisessa. Se antaa perusteita pitkän aikavälin suunnittelulle ja lisärahoitustarpeille.

Suojassa poliittisilta muutoksilta

Puolustusbudjetti laaditaan vuosittain ja määrärahakehykset neljäksi vuodeksi eteenpäin. Puolustusvoimat taas tekee pidempiaikaista suunnittelua 12-vuotisilla kehittämisohjelmilla.

Kristiina Olsson kertoo, että parlamentaarisesti hyväksytty puolustusselonteko antaa perusteita pitkän aikavälin suunnittelulle ja lisärahoitustarpeille. Kuva: Eetu Kolehmainen

Hallituksen kokoonpano muuttuu vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen. Nyt esitetty määrärahojen nosto tapahtuisi siis seuraavan hallituksen vaalikaudella. Suuret materiaalihankkeet ovat kuitenkin “suojassa” poliittisten voimien muutoksilta.

– Kun eduskunta tekee päätöksen uudesta monivuotisesta tilausvaltuudesta, se lupautuu myös rahoittamaan sen loppuun asti.

Naton tavoite nousemassa

Alankomaissa järjestetään kesällä Naton huippukokous. Puolustusliiton nykyinen tavoite on, että jäsenmaa käyttää 2 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. 

– Olettamus on, että siellä tullaan nostamaan tavoitetasoa. Jos tavoite nousee, niin se edellyttää Suomelta uusia päätöksiä.

Nato on määritellyt jo 1950-luvulla, mitä puolustusmenoihin lasketaan. Viime aikoina keskustelu on kuitenkin käynyt kuumana myös siitä, tulisiko laskentatapaa muuttaa. Osa on ehdottanut, että Suomen asevelvollisuusarmeijan vaihtoehtoiskustannuksia voisi laskea siihen mukaan.

Naton tavoitetason nostamisella pyrittäisiin vahvistamaan Euroopan sotilaallista voimaa. Toisaalta tiukka raja bruttokansantuotteessa saattaisi johtaa tehottomuuteen, eikä kannustaa kustannustehokkuuteen esimerkiksi asevelvollisuusarmeijan muodossa.

– Se voi johtaa tehottomuuteen. Missään nimessä se ei ole toivottavaa, että ruvetaan täyttämään tavoitetta ”hötöllä”.