Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Elias Harinen

Prikaatikenraali Jami Virta puhui Seinäjoella Nato-jäsenyydestä.

Porin Prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jami Virta puhui Suomen Nato-jäsenyydestä Maavoimien näkökulmasta 10.6.

Prikaatikenraali Virta: "Vastakkainasettelu Venäjän ja läntisen yhteisön välillä on kiristynyt äärimmilleen"

Johannes Koivisto

Porin Prikaatin komentaja Jami Virta näkee, että Länsi-Suomi on merkittävä pilari maanpuolustuksessa.

Porin Prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jami Virta kertoo, että Venäjän aloittaman sodan eskalaatio Ukrainaa vastaan keväällä 2022 ja sitä seuranneet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat muovanneet Pohjois-Euroopan strategisen asetelman uudelleen.

Venäjän sotatoimien myötä jännitteet ovat jatkaneet kasvuaan.

– Vastakkainasettelu Venäjän ja läntisen yhteisön välillä on kiristynyt äärimmilleen, Virta kertoo.

Suomen Puolustusvoimien näkökulmasta Virta pitää keskusteluja Naton komentorakenteesta ja Suomen sijoittumisesta komentorakenteeseen mielenkiintoisina.

– Naton organisaatio ja tehtävät ovat olleet muutoksessa kulloisenkin ajan hengen mukaisesti. Sotilaallisten ja valtapoliittisten haasteiden muuttuessa konfliktista toiseen on muuttunut myös Naton toiminta.

Virran arvioi että valtioiden, kuten Suomen ja Ruotsin, sijoittuminen Nato-komentorakenteeseen perustuu pitkälti sotilasliiton operatiiviseen suunnitteluun. Naton 2016 ja 2022 Brysselin huippukokouksissa liittokunta päätti eteentyönnetystä maavoimasta läsnäolosta itäisellä sivustallaan vastareaktiona Venäjän osoittamalle aggressiolle Ukrainassa.

Vuonna 2022 järjestetyssä Madridin huippukokouksessa Nato määritteli Venäjän merkittävimmäksi ja suorimmaksi uhaksi sotilasliiton jäsenten turvallisuudelle ja euroatlanttiselle vakaudelle.

Ukrainassa raivoavan sodan kontekstissa Virta uskoo, että Venäjä pyrkii vakuuttamaan lännen omasta voittamattomuudestaan. Siten se toivoo heikentävänsä lännen tahtoa tukea Ukrainaa.

– Venäjän sotatalous kuluttaa tällä hetkellä kiihtyvässä tahdissa sotamateriaalia. Samalla se ymmärtää, että länsimaiden taloudellinen ja sotilaallinen tuki Ukrainalle on ratkaisevassa asemassa konfliktissa.

Aktiivinen puolustautuminen Länsi-Suomessa

Suomen Nato-jäsenyyden vaikutukset Maavoimien näkökulmasta painottuvat yhteisoperointikykyyn, henkilöstön määrään ja osaamiseen, materiaaliin ja toimintatapoihin.

– Maavoimille harjoittelu yhdessä kansainvälisten joukkojen kanssa alkaa muuttua uudeksi normaaliksi, Virta havainnollistaa.

Virran johtama Porin Prikaatin vastaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan puolustuksen toiminnasta.

Virta näkee, että Länsi-Suomi on tärkeä alue maanpuolustuksen kannalta – siellä yhdistyvät Itämeri, strateginen syvyys, ilma- ja ohjuspuolustus sekä kansainvälisten, kuten Nato-joukkojen, vastaanottaminen.

– Toiminta alueella, jonne väestö kriisitilanteessa todennäköisesti evakuoituu, lisää vastuutamme.

Hänen mukaansa on ensiarvoisen tärkeää varautua, tunnistaa ja estää Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen. Länsi-Suomen kriittinen infrastruktuuri ja sotilaskohteet ovat hänen mukaansa pystyttävä turvaamaan esimerkiksi kansainvälisten joukkojen vastaanoton onnistumiseksi.

Tärkeiksi paikoiksi Virta nostaa esille Länsi-Suomen satamat. Niitä on muun muassa Naantalissa, Raumalla ja Turussa.

– Kokonaisuuden hallinta edellyttää tiivistä viranomaisyhteistyötä kaikilla tasoilla.

Vastikään kenraalikuntaan ylennetty Virta puhui Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) järjestämässä avoimessa ulko- ja puolustuspolitiikkaa käsitelleessä tilaisuudessa Seinäjoella maanantaina 10. kesäkuuta.