Presidenttiehdokkaiden näkemykset jakautuvat ydinaseissa ja Naton tukikohdissa – "Suomeen ei pidä ottaa ydinaseita"

Osa ehdokkaista olisi valmis uudistamaan ydinenergialakia, jotta liittolaisten ydinaseiden kauttakuljetus Suomessa olisi mahdollista.

Suomelle valitaan uusi presidentti tammikuussa. Koska Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, Ruotuväki esitti presidenttiehdokkaille kuusi kysymystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Näin ehdokkaat vastasivat kysymykseen koskien pysyvien Naton tukikohtien tai ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen.

"Suomeen ei pidä ottaa ydinaseita"

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas, ministeri Sari Essayah tekisi päätöksen tukikohdista yhdessä Suomen liittolaisten kanssa.

– Tukikohdat ja niiden sijainti tulee päättää osana Naton yhteistä puolustussuunnittelua. Ydinaseiden kohdalla, vaikka niitä ei omalle maaperälle sijoitetakaan, niin Naton artikla viiden ennaltaehkäisevä vaikutus perustuu myös ydinpelotteeseen, Essayah huomauttaa.

Essayah olisi valmis muuttamaan ydinenergialakia.

– Jos olemme valmiit ottamaan sen hyödyn vastaan, on vastavuoroista osallistua muun muassa harjoitteluun ja tarvittaessa kauttakuljetuksiin. Tämä edellyttää ydinvoimalainsäädännön muuttamista, Essayah sanoo.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Li Anderssonilla on kielteinen näkemys Naton tukikohdista ja ydinaseista. 

– Ei pitäisi. Suomen Nato-jäsenyyden täytyy olla puolustuksellinen. Norja on hyvä esimerkki siitä, miten Nato-jäsenyyttä voi yhdistää kansallisiin ulkopolitiikan linjauksiin. Norja ei ole perinteisesti hyväksynyt maaperälleen ydinaseita eikä pysyviä ulkomaisia tukikohtia tai pysyviä joukkoja rauhan aikana, Andersson sanoo.

Andersson huomauttaa ydinenergialaista, joka asettaa rajoituksensa.

– Myöskään Suomeen ei pidä ottaa ydinaseita, Naton pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä joukkoja. Suomen nykyisen ydinenergialain mukaan ydinräjähteiden maahantuonti, valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen on Suomessa kiellettyä, eikä tähän ole syytä tehdä muutoksia, Andersson toteaa.

"Pohjoismaiden tulisi olla saman esikuntarakenteen alla"

Valitsijayhdistyksen ja vihreiden presidenttiehdokas, kansanedustaja Pekka Haavisto ei lyö kantaansa lukkoon koskien Naton tukikohtien sijoittamista Suomeen.

– Naton tukikohtia pohditaan Naton puolustussuunnittelun edetessä. On tärkeää miettiä kaikkia Nato-toimintoja tehokkuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja puolustuskyvyn näkökulmasta, Haavisto pohtii.

Haavisto ehdottaa kuitenkin muutosta Naton esikuntarakenteesen.

– Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa vaatii myös Naton esikuntarakenteiden kehittämistä. Pohjoismaiden tulisi tulevaisuudessa olla saman esikuntarakenteen alla, Haavisto sanoo.

Sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas, komissaari Jutta Urpilainen pitää tärkeänä kansallista päätösvaltaa joukkojen sijoittelussa. 

– Suomen kaikki tukikohdat ovat Naton tukikohtia. Nato-joukkoja sijoitettaisiin Suomeen todennäköisimmin olemassa olevan tukikohdan yhteyteen. Päätös joukkojen sijoittamisesta Suomeen pitää tehdä kansallisesti ja tapauskohtaisesti osana Pohjois-Euroopan taistelutilan puolustuksen kokonaissuunnittelua, Urpilainen sanoo.

Urpilainen ei näe Nato-jäsenyyden tuovan muutosta koskien ydinaseita.

– Nato ei ole tuomassa ydinaseita Suomen maaperälle, eikä Suomen lainsäädäntö sitä tällä hetkellä edes mahdollista, Urpilainen huomauttaa.

Kokoomuksen presidenttiehdokas, professori Alexander Stubb on vastaanottavainen Naton erilaisille toiminnoille Suomessa.

– Suomen tulisi tavoitella Naton toimintojen sijoittamista Suomeen, esimerkiksi erilaisia esikunta- tai osaamiskeskustoimintoja. Kyseessä ei ole ilmoitusasia vaan siitä täytyy löytää yhteinen näkemys Nato-maiden kesken. Lopputuloksen täytyy olla sotilaallisesti looginen ja palvella niin Suomen kuin Natonkin tarpeita ja lisätä alueen turvallisuutta, Stubb sanoo.

Stubbilla ei ole jyrkän kielteistä kantaa ydinaseisiin.

Ydinasepelote kuuluu keskeisenä osana Naton Suomellekin tarjoamaan ennaltaehkäisevään suojaan. Olemme menneet Natoon ilman rajaavia ennakkoehtoja, Stubb huomauttaa.

"Meidän on toimittava aktiivisena jäsenmaana"

Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas, virkavapaalla oleva Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn kannustaa aktiivisuuteen Naton toimintojen houkuttelemisessa.

– Suomen kannattaa olla aktiivinen Naton pysyvien toimintojen, kuten esikunta- ja tukikohtarakenteiden ja osaamiskeskusten tavoittelussa, Rehn sanoo.

Rehn pitää tärkeänä, että Suomi osallistuu ydinaseita koskevaan suunnitteluun ja harjoitteluun Natossa.

– Ydinaseet ovat Naton ennaltaehkäisevänä pelotteena yhteisen puolustuksen kulmakivi. Suomikin on näin ollen Naton jäsenenä osa ydinasepuolustusta. Meidän on toimittava normaalin, aktiivisen jäsenmaan lailla, mihin kuuluu myös osallistuminen koko liittokuntaa koskevaan ydinaseisiin liittyvään suunnitteluun ja harjoitteluun, Rehn toteaa.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho haluaa, että Suomi on valmis tarvittaessa ottamaan vastaan liittolaisten joukkoja.

– Nato-jäsenyyden oloissa suomalaiset tukikohdat ovat ”Naton tukikohtia”. Rauhan aikana tuskin on tarvetta pyytää pysyvästi Suomeen liittolaismaiden joukkoja. Infrastruktuurin on kuitenkin oltava valmiina ottamaan apua vastaan, jos sitä tarvitaan, Halla-Aho sanoo.

Halla-Aho ei pidä todennäköisenä, että Suomen sijoitettaisiin ydinaseita.

– Yhdysvalloilla ei varmasti ole halua sijoittaa ydinaseita Suomeen. Sen sijaan keskustelua on käytävä siitä, onko järkevää kategorisesti kieltää esimerkiksi niiden kuljettaminen Suomen kautta ja ydinaseilla aseistettujen alusten pysähtyminen Suomen satamissa ja 

lentokentillä, Halla-Aho toivoo. 

"Tukikohtia kyllä, mutta ydinaseita ei tule sijoittaa Suomeen"

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pitää todennäköisenä, että Suomeen ei tulisi pysyviä Nato-joukkoja.

– Nato-joukkojen toiminta on todennäköisesti kiertävää toimintaa, eli tukikohdat eivät välttämättä ole pysyviä. Kuitenkin ne tulee tietysti sijoittaa strategisesti järkeviin paikkoihin. Ydinaseita ei tulla säilömään Suomessa etulinjassa muuten, kuin aivan äärimmäisessä tilanteessa, Aaltola sanoo.

Liike Nytin puheenjohtaja ja presidenttiehdokas, kansanedustaja Harry Harkimo suhtautuu positiivisesti Naton tukikohtiin.

– Tukikohtia kyllä, mutta ydinaseita ei tule sijoittaa Suomeen. Suomen pitää kuitenkin sallia tarvittaessa muiden Nato-maiden koneiden ja laivojen kulkeminen kauttansa myös ydinaseilla varustettuna, Harkimo sanoo.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys järjestetään 17.–23. tammikuuta. Varsinaisen vaalipäivän äänestys järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta.