Presidenttiehdokkaat sitoutuvat Ukrainan tukemiseen – arvio tuen riittävyydestä jakaa näkemyksiä

Ukrainan tuen riittävyys herättää huolta osassa ehdokkaista. Liittolaisten yhtenäisyyden edistämistä Ukrainan tukemisessa pidetään tärkeänä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai liikkeelle talous- ja aseavun, joka mahdollistaa Ukrainan puolustustaistelun. Tuen heikentymisestä on kuitenkin nähtävissä merkkejä.

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ei ole saanut läpi 61 miljardin dollarin arvoista Ukrainan tukipakettia.

Euroopan unionin jäsenmaat eivät saaneet sovittua joulukuunhuippukokouksessa Ukrainan pysyvästä rahallisesta tuesta Unkarin vastustuksen takia.

Ukraina on riippuvainen länsimaisesta aseavusta. Euroopan puolustusteollisuuden ylösajo on kuitenkin edennyt yskähdellen eteenpäin ja Ukrainaa riivaa pula muun muassa tykistöammuksista.

Suomelle valitaan uusi presidentti tammikuussa. Koska Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, Ruotuväki esitti presidenttiehdokkaille kuusi kysymystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Näin ehdokkaat vastasivat kysymykseen, onko Suomen ja länsimaiden tuki Ukrainalle ollut riittävää.

"Yhteinen rintama yllätti Venäjän presidentti Vladimir Putinin"

Valitsijayhdistyksen ja vihreiden presidenttiehdokas, kansanedustaja Pekka Haavisto pitää Suomen tukea Ukrainalle merkittävänä.

– Suomi on tukenut Ukrainaa huomattavasti jo ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua, mutta helmikuun 2022 jälkeen tuki on noussut aivan uudelle tasolle ollen nyt yli kaksi miljardia euroa, Haavisto toteaa.

Haavisto nostaa esiin myös Ukrainan jäsenyysneuvottelut liittymisestä Euroopan unioniin ja myös Natoon.

– Yhteinen rintama yllätti myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin. Nyt on erittäin tärkeää varmistaa tuen jatkaminen ja vahvistaminen. Tukeen kuuluu myös Ukrainan EU- ja Nato-tien tukeminen sekä jälleenrakennus, Haavisto sanoo.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Li Andersson on sitä mieltä, että Ukrainan tukeminen aseellisesti mahdollistaa rauhan tulevaisuudessa.

– Mielestäni on ollut oleellisen tärkeää, että Ukraina on saanut Suomelta ja muilta mailta pyytämäänsä tukea. Suomen on tehtävä kaikkensa, mukaan lukien tuettava Ukrainaa aseellisesti, jotta Venäjä lopettaa hyökkäyksensä ja Ukrainaan saadaan rauha, Andersson sanoo.

Andersson esittää venäläisiltä takavarikoidun omaisuuden luovuttamista Ukrainalle.

– Aseellisen avun lisäksi Venäjältä pakotteiden takia takavarikoitua omaisuutta ja varoja pitäisi pystyä käyttämään Ukrainan auttamiseksi esimerkiksi jälleenrakennuksessa. Suomen on myös edistettävä Ukrainan valtionvelkojen mitätöimistä, Andersson vaatii.

"Suomi on tukenut Ukrainaa hyvin"

Liike Nytin puheenjohtaja ja presidenttiehdokas, kansanedustaja Harry Harkimo on tyytyväinen Suomen myöntämään tukeen Ukrainalle.

– Suomi on tukenut Ukrainaa hyvin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomi on avustanut hyvin ja toivottavasti avustaa myös jatkossa, Harkimo arvioi.

Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas, virkavapaalla oleva Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää tärkeänä Ukrainan tukemista.

– Suomen on jatkettava määrätietoisesti Ukrainan tukemista ja työskenneltävä sen eteen, että länsi pysyy yhtenäisesti Ukrainan tukena. Valitettavasti joitakin repeämisiä rintamasta on nähty, Rehn toteaa.

Rehn nostaa ammustuotannon kasvattamisen yhdeksi keinoksi tukea Ukrainaa.

–  Koko Euroopan on kyettävä puolustustarvikkeiden tuotannon vauhdittamiseen varmistaaksemme esimerkiksi kriittisten ammusten toimitukset Ukrainaan, Rehn vaatii.

"Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sotilaallinen tuki on ollut elintärkeää"

Kokoomuksen presidenttiehdokas, professori Alexander Stubb sitoutuu Ukrainan tukemiseen.

– Ukraina taistelee myös meidän vapautemme ja demokratiamme puolesta. Jos minut valitaan tasavallan presidentiksi, lupaan, että Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin tarpeellista. Tavoitteena on tietenkin, että EU ja koko länsi pysyvät mahdollisimman yhtenäisinä tässä asiassa, Stubb toteaa.

Sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas, komissaari Jutta Urpilainen arvioi vastauksessaan Ukrainan saamaa kansainvälistä tukea.

– Euroopan unioni on toiminut ennennäkemättömän yhtenäisesti Ukrainan tukemiseksi ja Venäjän sanktioimiseksi, ja kaikki toimet on koordinoitu G7-liittolaisten kanssa. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sotilaallinen tuki on ollut Ukrainan puolustustaistelulle elintärkeää, Urpilainen huomauttaa.

Urpilainen pitää tärkeänä, että Ukrainaa tuetaan myös jatkossa.

– Tukea on jatkettava ja Euroopan unionin esimerkiksi tulee jatkaa pyrkimyksiä tehostaa ja lisätä ammustuotantoaan ja vahvistaa puolustustarviketeollisuuttaan, Urpilainen toteaa.

”Tuki ei ole ollut riittävää”

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas, ministeri Sari Essayah toteaa, että Ukraina ei ole saanut riittävästi tukea liittolaisiltaan.

– Valitettavasti ei, lisäksi tuen toimittamisessa on ollut viiveitä, Essayah huomauttaa.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho ei ole tyytyväinen Ukrainan saamaan tukeen.

– Tuki Ukrainalle ei ole ollut riittävän massiivista eikä oikea-aikaista. Jos tavoitteena on Venäjän tappio sodassa, apu on sekä määrällisesti että laadullisesti mitoitettava tämän tavoitteen mukaan.

Halla-Aho arvioi, että poliitikot eivät ole pystyneet riittäviin toimiin.

– Yksi ongelma on ollut arkuus Venäjän esittämien uhkausten edessä. Toinen ongelma on ollut Euroopan sotatarviketeollisuuden riittämätön kapasiteetti suhteessa Ukrainassa käytävän sodan asettamiin vaatimuksiin.

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi, että Ukrainaa ei ole tuettu riittävästi.

– Kuten tilanne osoittaa, tuki ei ole ollut vielä riittävää. Ukrainan tukemista on pakko jatkaa, ellei tehostettava. Ukrainan asia on meidän välitön kansallinen intressimme, Aaltola sanoo.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys järjestetään 17.–23. tammikuuta. Varsinaisen vaalipäivän äänestys järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta.