Presidenttiehdokkaat haluavat laajentaa kutsuntoja – ”Suunta on kohti sukupuolten yhtäläistä asevelvollisuutta”

Presidenttiehdokkaat haluavat antaa koko ikäluokalle mahdollisuuden palvella maataan, mutta asepalveluksen lisäksi voisi olla muitakin vaihtoehtoja.

Suomelle valitaan uusi presidentti tammikuussa. Koska Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, Ruotuväki esitti presidenttiehdokkaille kuusi kysymystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Näin ehdokkaat vastasivat kysymykseen, pitäisikö asepalvelusta muuttaa ja jos, niin miten.

"Järjestelmää tulee kehittää tasa-arvoisempaan suuntaan"

Sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas, komissaari Jutta Urpilainen haluaa laajentaa kutsuntoja.

– Asevelvollisuusjärjestelmää tulee kehittää tasa-arvoisempaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan parlamentaarisen ryhmän suositusten mukaisesti. Ikäluokkien pienentyessä tällä hetkellä kutsuntojen ulkopuolelle jäävien osallistumista täytyy lisätä tulevaisuudessa, Urpilainen huomauttaa.

Urpilainen toteaa vastauksessaan, että asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisessa pitäisi ottaa huomioon useita yhteiskunnallisia kysymyksiä.

– Asevelvollisuusjärjestelmän mahdollisen päivittämisen tulee tapahtua maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden tarpeista, sotilaalliset uhkakuvat sekä kansantaloudelliset vaikutukset huomioiden, Urpilainen sanoo.

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas, ministeri Sari Essayah kannustaa nuoria naisia suorittamaan vapaaehtoisen asepalveluksen.

– Kutsunnat tulee avata koko ikäluokalle ja rohkaista tyttöjä ja naisia suorittamaan vapaaehtoinen asepalvelus, mutta sen ei tarvitse olla pakollinen. Samoin tulisi mahdollistaa palvelus nykyistä laajemmalle joukolle palveluskelpoisuusluokkia, Essayah sanoo.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho arvioi, että pitkällä aikavälillä yleinen asevelvollisuus ei koskisi pelkästään miehiä.

– Käytännössä ainoa muutossuunta on kohti sukupuolten yhtäläistä asevelvollisuutta. Mitään periaatteellista estettä en tälle näe, mutta mielipideilmasto on tietenkin huomioitava, Halla-Aho sanoo.

"Puolustuksen perustana yleinen asevelvollisuus"

Kokoomuksen presidenttiehdokas, professori Alexander Stubb pitää tärkeänä yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä.

– Suomen puolustuksen perustana tulee edelleen olla yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto. Nämä perusasiat tulee kaikissa tilanteissa säilyttää, Stubb vaatii.

Stubb on kuitenkin avoin ehdotukselle kutsuntojen laajentamisesta.

– Naisten osallistumista vapaaehtoisesti aseelliseen maanpuolustukseen voitaisiin ensi vaiheessa edistää laajentamalla kutsunnat koko ikäluokkaa koskeviksi, Stubb ehdottaa.

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola haluaa, että asepalvelukseen valikoituisi parhaat osaajat sukupuolesta riippumatta.

– Tarvitsemme parhaat osaajat osaksi puolustusjärjestelmäämme sukupuolesta huolimatta. 

Tämä on sekä tasa-arvo että erityisesti suorituskykykysymys. Puolustusvoimissa pitkän aikavälin tavoite on saada sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ikäluokan parhaat, Aaltola painottaa.

"Siviilipalveluksen kestoa on lyhennettävä"

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Li Andersson haluaisi kehittää asevelvollisuutta tasa-arvoisemmaksi.

– Asevelvollisuutta on pidemmällä aikavälillä syytä kehittää siihen suuntaan, että se kohtelee kaikkia sukupuolia tasa-arvoisesti. Palvelukseen olisi hyvä valita sukupuolen sijaan motivaation ja osaamisen perusteella, Andersson sanoo.

Andersson lisää, että siviilipalvelusta ja suhtautumista aseistakieltäytymiseen pitäisi muuttaa.

– Samalla siviilipalveluksen kestoa on lyhennettävä ja aseistakieltäytyjien rankaisemisesta luovuttava, Andersson ehdottaa.

"Kutsuntojen tulisi koskettaa koko ikäluokkaa"

Liike Nytin puheenjohtaja ja presidenttiehdokas, kansanedustaja Harry Harkimo haluaisi kehittää asepalveluksen rinnalle uuden järjestelmän.

– Kutsuntojen tulisi koskettaa koko ikäluokkaa. Miehillä tulisi jatkossakin olla asevelvollisuus, naisilla asepalvelus tai muu yhteiskunnan välttämättömiä toimintoja tukeva palvelus. Kun kaikki tietävät mitä heidän tulee tehdä, he tuntevat olonsa turvallisemmaksi kriisitilanteessa, Harkimo sanoo.

Valitsijayhdistyksen ja vihreiden presidenttiehdokas, kansanedustaja Pekka Haavisto ei näe Suomen jäsenyyden Natossa muuttavan asevelvollisuutta.

– Nato-jäsenyys ei muuta asevelvollisuutta. Koko Nato-alueen turvallisuus on Suomen asia, mutta vastaisuudessakin päätehtävämme on puolustaa Suomea, Haavisto sanoo.

Haavisto haluaisi kehittää siviilikriisinhallintaa.

– Pitäisin hyvänä askeleena sitä, että yhteisten kutsuntojen kautta järjestettäisiin koko ikäluokalle koulutusjakso, jossa olisi esimerkiksi väestönsuojelu- ja ensiapukoulutusta. 

Tiedämme, miten suuri merkitys tällaisilla taidoilla on konflikteissa, Haavisto arvioi.

Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas, virkavapaalla oleva Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn on valmis uudistamaan asevelvollisuutta.

– Kannatan koko ikäluokkaa koskevaan palvelusvelvollisuuteen siirtymistä. Asevelvollisuuden uudistaminen on tärkeää sekä tasa-arvon kannalta että riittävän reservin kouluttamiseksi ikäluokkien pienentyessä, Rehn sanoo.

Rehn ehdottaa asevelvollisuuden uudistamista pitkällä aikavälillä.

– Ensimmäinen askel on koko ikäluokkaa koskevat tulevaisuuskutsunnat. Samalla nuorten naisten kynnys hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen madaltuisi. Seuraava askel olisi yleinen koko ikäluokan palvelusvelvollisuus, jossa ensisijainen palvelusmuoto edelleen olisi asepalveluksen suorittaminen, Rehn visioi.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys järjestetään 17.–23.

tammikuuta. Varsinaisen vaalipäivän äänestys järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta.