Presidenttiehdokkaat eivät näe ruusuista tulevaisuutta Suomen Venäjä-suhteissa – "Venäjä pysyy imperialistisena naapurina"

Presidenttiehdokkaat pitävät Venäjän sotatoimien lopettamista ehtona kahdenvälisille suhteille.

Suomelle valitaan uusi presidentti tammikuussa. Koska Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, Ruotuväki esitti presidenttiehdokkaille kuusi kysymystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Näin ehdokkaat vastasivat kysymykseen, miten he uskovat Suomen ja Venäjän suhteiden kehittyvän lähivuosina. Kysyimme myös, että onko suhteiden parantamiselle edellytyksiä.

"Suhteita vaikea parantaa ennen rauhaa"

Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas, virkavapaalla oleva Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää tärkeänä liittolaisten yhteistä linjaa Venäjä-suhteiden hoitamiseen.

– Suomen on toimittava Venäjä-suhteissa tiiviissä yhteistyössä muiden EU- ja Nato-maiden kanssa. Korkean tason poliittiset suhteet Suomen ja Venäjän välillä eivät voi kunnolla palautua ennen Venäjän vetäytymistä Ukrainasta, Rehn arvioi.

Rehn olisi tietyin ehdoin valmis palauttamaan keskusteluyhteyden Venäjän kanssa.

– Jos EU:n piirissä yhteisesti todettaisiin, että Suomen tasavallan presidentin keskusteluyhteys Venäjään voisi edesauttaa oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan asiaa, sitä olisi luonnollisesti harkittava, Rehn toteaa.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Li Andersson sanoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin pyrkii rakentamaan kahdenvälisiä suhteita.

– Putinin hallinto pyrkii nimenomaan hajottamaan Euroopan unionin yhteistä rintamaa ja kahdenvälisten suhteiden ylläpito olisi varmasti Putinin intresseissä. Tässä mielessä on huolestuttavaa, että EU-maiden johtajien keskuudessa on niitäkin, jotka pelaavat tältä osin Putinin pussiin, Andersson huomauttaa.

Liike Nytin puheenjohtaja ja presidenttiehdokas, kansanedustaja Harry Harkimo ei näe suhteiden parantuvan ennen sodan päättymistä.

– Suhteita on vaikea parantaa ennen kuin Ukrainassa saadaan rauha, mihin molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, Harkimo sanoo.

"Venäjän pitäisi korvata aiheuttamansa tuhot"

Perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho ei näe tulevaisuutta kahdenvälisille suhteille.

– Ei ole näköpiirissä sellaista kehitystä, joka mahdollistaisi poliittisten tai taloudellisten suhteiden normalisoimisen Venäjän kanssa. Venäjän pitäisi lopettaa sota Ukrainassa ja korvata aiheuttamansa tuhot. Tätä tuskin tapahtuu, koska suurin osa venäläisistä tukee sotaa, Halla-Aho arvioi.

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas, ministeri Sari Essayah näkee uuden hallinnon muodostamisen Venäjällä edellytyksenä poliittisten suhteiden solmimiselle.

– Venäjän kanssa ei voida palata normaaleihin suhteisiin niin pitkään, kun Vladimir Putin on vallassa. Vladimir Putinin hallinto on syyllistynyt vakaviin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan Ukrainassa. Heidät on saatettava vastuuseen kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen, eikä tähän hallintoon voida solmia normaaleja suhteita, Essayah sanoo.

Kokoomuksen presidenttiehdokas, professori Alexander Stubb pitää sodan päättymistä Ukrainassa edellytyksenä suhteiden uudelleenrakentamiselle.

– Suomen ja Venäjän suhteissa voi tapahtua myönteistä kehitystä vasta siinä vaiheessa, kun Venäjä on lopettanut sotatoimensa Ukrainassa. Avainasemassa on, että sotaan saadaan päätös, jonka Ukraina hyväksyy. Mikään ei voi normalisoitua niin kauan, kun Venäjä käy sotaa Ukrainassa, Stubb sanoo.

"Korkean tason yhteyksille ei ole tilaa"

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola korostaa yhtenäistä Venäjä-politiikkaa Suomen liittolaisten kanssa.

– Meidän tulisi Venäjä-suhteissamme olla linjassa Nato-liittolaisten ja EU-jäsenmaiden kanssa, Aalto vaatii.

Aaltola ei pidä todennäköisenä, että Venäjä muuttaisi aggressiivista ulkopolitiikkaansa.

– Meidän pitää jatkuvasti muistaa, että tällä hetkellä Venäjä on laajentumishaluinen ja aggressiivinen Suomen naapurimaa. Vanhoihin yhteistyövaraisen Venäjä-suhteen mantroihin ei kannata palata. Venäjä pysyy imperialistisena naapurina, joka ei normalisoi naapurisuhdettaan, Aaltola arvioi.

Sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas, komissaari Jutta Urpilainen ei ole toiveikas kahdenvälisten suhteiden palautumisen suhteen.

– Suomen ja Venäjän välinen luottamus on särkynyt. Suhteet eivät ole parantumassa niin kauan, kun Venäjä jatkaa laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Suomi hoitaa nyt suhteitaan Venäjään osana Euroopan unionia ja Natoa, Urpilainen sanoo.

Urpilainen nostaa vaihtoehdoksi Venäjän vastaisten pakotteiden syventämisen.

– Suomen tulee osana EU:ta tehdä kaikkensa, jotta sota Ukrainassa saadaan loppumaan. Venäjään kohdistettuja pakotteita tulee jatkaa ja syventää niin kauan kuin tarve vaatii. Samalla tulee etsiä tapoja tukea demokraattista oppositiota maan valoisamman tulevaisuuden edistämiseksi, Urpilainen toteaa.

Valitsijayhdistyksen ja vihreiden presidenttiehdokas, kansanedustaja Pekka Haavisto ei ole toiveikas suhteiden

– Tällä hetkellä suhteet ovat aallonpohjassa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia. Suomen suurlähetystö hoitaa pakollisia kahdenvälisiä asioita Moskovassa, korkean tason yhteyksille ei ole näköpiirissä tilaa. Ei ole mitään takeita, että Venäjän hallinto edes presidentti Putinin jälkeen muuttuisi, Haavisto toteaa.

Haavisto pitää Venäjän ja Ukrainan välisen sodan päättymistä tilaisuutena muodostaa uusi suhde Venäjän.

– Ei ole ikuista rauhaa, mutta ei ole ikuista sotaakaan. Kun Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainassa, rakennamme aivan uudelta pohjalta suhteemme Venäjään. Olemme Nato-maa, joka ei ole riippuvainen venäläisestä energiasta. Toiveajatteluun ei ole varaa, Haavisto sanoo.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys järjestetään 17.–23. tammikuuta. Varsinaisen vaalipäivän äänestys järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta.