Presidentti Stubb avasi valtiopäivät ensimmäistä kertaa – "Voimapolitiikka haastaa sääntöpohjaista järjestelmää"

Kuulijat ihmettelivät niin Euroopan unionin ja Grönlannin kuin talouden vähäistä roolia puheissa.

Suomen on opeteltava toimimaan uudessa ympäristössä, sanoi presidentti Alexander Stubb avatessaan valtiopäivät keskiviikkona.

Stubb totesi, että Suomi on ottanut paikkansa Natossa nopeasti, mutta uudet uhat vaativat "uudenlaisia suorituskykyjä" ja suorituskyvyt puolestaan resursseja.

Presidentti vetosi eduskuntaan kansakunnan budjettivallan käyttäjänä ja peräänkuulutti konsensuksen tärkeyttä puolustuksen lisäpanostuksissa.

Lisäksi Stubb toivoi kansanedustajilta vastuuta varsinkin sosiaalisessa mediassa sivistyneen keskustelukulttuurin airuina ja huomautti, että näiden toiminta vaikuttaa Suomen keskusteluilmapiiriin ja toimii esimerkkinä etenkin nuorille.

Myös Stubbin vaalikampanjan aikana lanseeraama ja sittemmin Suomen ulkopoliittiseksi linjaksi määritelty arvopohjainen realismi kuului Stubbin puheessa.

Hän painotti, ettei Suomi voi jäädä ulkopuolelle maailmanlaajuisesta päätöksenteosta, vaikka joutuisimmekin tekemään yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka eivät Suomen kanssa samoja arvoja jaa. Näiksi arvoiksi Stubb luetteli esimerkiksi demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeudet.

Turvallisuus valuu kaikille politiikan osa-alueille

– Elämme rauhattomuuden aikakautta, Stubb totesi.

Stubb luetteli Suomeen kohdistuneen "hybridivaikuttamisen kirjon" tapauksia: kyberhyökkäyksiä, informaatiovaikuttamista, kriittisen infrastruktuurin vahingoittamista sekä maahanmuuton välineellistämistä.

Maahanmuuton välineellistämiseen tarttui myös eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps). Halla-aho nosti esiin viime vuonna hyväksytyn rajalain, jota hän piti esimerkkinä onnistuneesta ennakoivasta toiminnasta.

– Varautuminen epätodennäköisiinkin uhkiin on helpompaa ja halvempaa kuin jälkien korjaaminen, jos uhat realisoituvat.

Halla-aho toi esille, kuinka lakia vastustettiin äänekkäästi julkisuudessa, mutta eduskunta "piti paineen alla hermonsa" ja hyväksyi lain vahvalla enemmistöllä. Lennokas puheenparsi nostatti kulmakarvoja salin vasemmassa laidassa.

Puhemies sanoi kansakunnan kohtaamien ongelmien muuttuneen monimutkaisemmiksi, ja että päätöksentekojärjestelmien ja -kulttuurin on pystyttävä vastaamaan kehitykseen.

– Ei ole enää selkeää rajaa sisäisten ja ulkoisten kysymysten, energia-, ympäristö-, maatalous- ja teollisuuskysymysten, puolustus- ja EU-kysymysten välillä, Halla-aho totesi ja piti tärkeänä sitä, että suomalaisten instituutioiden välillä on saumatonta yhteistyötä, koordinaatiota ja tiedonkulkua.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman toivoi jykevämpää kannanottoa arvojen puolesta. Kuva: Amos Kautto

Realismia löytyi, missä arvopohja?

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman piti presidentin puhetta varsin maltillisena, joka sopii turbulenttiin aikaan.

Lindtman korostaisi enemmän Euroopan unionin merkitystä Suomelle.

– Euroopan on puhuttava vahvemmin omalla äänellä ja vastattava arvojensa pohjalta haasteisiin, joita maailmalta tulee.

Esimerkiksi Lindtman nostaa Tanskan tukemisen Grönlanti-kysymyksessä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump havittelee Tanskan kuningaskuntaan kuuluvaa saarta itselleen, eikä ole sulkenut pois sotilaallisen voiman käyttämistä tavoitteidensa saavuttamisessa.

Trumpin lausunnot ovat tyrmistyttäneet Euroopassa, ja monet Euroopan maat ovat luvanneet vankkumattoman tukensa Tanskalle.

Lindtman näkee, että Euroopan unionin yhtenäisyys korostuu myös, kun jonkun pitäisi haastaa somejättien kasvavaa valtaa maailmassa.

– Mitä se tarkoittaa meidän demokratiallemme tai vapaalle tiedonvälityksellemme?

Yhteiskunnallinen kahtiajako on turvallisuuskysymys

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz piti sekä presidentin että puhemiehen puheita onnistuneina ja puhujiensa näköisinä.

Adlercreutz kertoi opetusministerin roolissaan arvostavansa, että suomalaisen keskusteluilmapiirin tulehtunut tilanne nostettiin esiin, ja miten sosiaalinen media kärjistää tilannetta.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz jakaa presidentin huolen keskustelukulttuurin polarisoitumisesta. Kuva: Amos Kautto

Ministeri näkee yhteiskunnallisen keskustelun polarisaation olevan suoraan yhteydessä turvallisuuspolitiikkaan.

– Venäjän hybridivaikuttaminen tähtää nimenomaan siihen, että se yrittää luoda jakolinjoja Euroopan sisällä, levittämällä kyseenalaisia väitteitä vaikkapa ilmastonmuutoksesta, seksuaalivähemmistöistä ja maahanmuutosta, Adlercreutz luettelee.

– Tällaiset kysymykset, jotka selvästi saavat ihmisiä liikkeelle.

Lama-ajan pääministeri puhuisi taloudesta

Entinen pääministeri Esko Aho (kesk) arvosti sitä, että puheissa pyrittiin löytämään yhdistäviä asioita erottavien tekijöiden sijasta. Hän olisi kuitenkin suonut talousaiheista puhuttavan enemmän.

– Talouden tilanne kuitenkin määrittää aika monta muuta asiaa suoraan. 

Aho toimi Suomen pääministerinä vuosina 1991–1995, jolloin Suomessa oli syvä lama.

– Se mihin meillä on varaa valtiontaloudessa, ei määräydy sen mukaan, kuinka paljon veroja saadaan kerätyksi, vaan sen mukaan, miten taloudella menee. Kun menee huonosti, niin sitten ollaan tällaisessa ahdingossa, missä nyt olemme.

Entinen pääministeri Esko Aho olisi halunnut kuulla enemmän puhetta taloudellisesta tilanteesta. Kuva: Amos Kautto