Presidentti on ylin kenraali – Tutkija painottaa, että Donald Trumpin oikeudet toimia itsenäisesti asevoimien suhteen ovat laajat

Yhdysvaltain kongressilla on vain vähän mahdollisuuksia rajoittaa presidentin toimintaa ylipäällikkönä.

Onko Yhdysvallat sodassa, jos sillä on sotilaallisia operaatioita? Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan tämä on oleellinen kysymys, kun arvioidaan Yhdysvaltain presidentin valtaoikeuksia asevoimien ylipäällikkönä. 

– Perustuslakia on tulkittu niin, että presidentti olisi ylin kenraali, jolla on laaja käskyvalta asevoimien toimintaan. 

Kysymys on tärkeä siksi, että vain kongressi voi julistaa sotatilan. Pitkittyneen Vietnamin sodan seurauksena laadittu liittovaltion laki War Powers Resolution määrää, että presidentti voi käyttää sotilaallista voimaa, mutta hänen pitää informoida kongressia siitä.

– Lisäksi presidentin on saatava kongressilta sodanjulistus tai hyväksyntä sotilaallisen voiman käytölle 60 päivän kuluessa. Jos hyväksyntää ei tule, joukot on vedettävä takaisin, Salonius-Pasternak täsmentää.

Näin siis teoriassa. Presidentit ovat saattaneet olla välittämättä koko laista tai viitanneet syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen laadittuun AUMF-asetukseen (Authorization for Use of Military Force). 

– AUMF antoi presidentille käytännössä rajoittamattoman oikeuden puolustaa Yhdysvaltoja ja hyökätä kaikkia tahoja vastaan, jotka olivat jotenkin osallisina näihin hyökkäyksiin. 

Presidentit ovat kyseisen asetuksen turvin oikeuttaneet asevoimien käytön monissa Lähi-idän konflikteissa.

Esimerkiksi George W. Bush perusteli sotatoimet Irakissa vuonna 2003 sillä, että Irakin oletetut kemialliset aseet eivät saa päätyä terroristien käsiin. 

– Eli aika laihat ovat kongressin suorat kyvyt, jos presidentti haluaa tehdä jotain.

Kongressin ja presidentin kaupankäyntiä 

Suurin osa presidenteistä on kuitenkin huomioinut kongressin ja sitä kautta kansalaisten mielipiteet. 

– Etenkin vaalien lähestyessä tai jos presidentti haluaa mitään muuta saada aikaan virassaan, Salonius-Pasternak tähdentää. 

Donald Trump voisi esimerkiksi kertoa kongressin republikaanijohdolle suunnittelevansa aseellista operaatiota johonkin päin maailmaa.

Jos jälkimmäiset olisivat eri mieltä, he voisivat huomauttaa, että kyseinen operaatio vaikeuttaisi muiden presidentille tärkeiden sisäpoliittisten lakipakettien etenemistä. 

– Tällaista epävirallista, ei mihinkään lakiin perustuvaa valtaa siis käytetään. 

Mikään ei kuitenkaan periaatteessa estäisi Trumpia toimimasta itsenäisesti. Esimerkiksi Taiwanin kohdalla presidentti voisi todeta, että Yhdysvaltain kansallinen turvallisuus vaatii puolustustoimien aloittamista saarella. 

Yhdysvaltain presidentin päätökset vaikuttavat olennaisesti myös Suomeen, koska Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä liittolaisista. Kuva: Amos Kautto

Barack Obama on esimerkki presidentistä, joka toisinaan kuunteli kongressia. 

– Obama halusi iskeä Bašar al-Assadin hallintoa vastaan vuonna 2013, mutta ei saanut kongressin hyväksyntää, jolloin operaatiota ei aloitettu. 

Kongressi voisi teoriassa myös pyrkiä rajoittamaan presidentin valtaa budjetin avulla. Tätä Salonius-Pasternak ei kuitenkaan pidä todennäköisenä. 

– Kongressi voisi kieltäytyä myöntämästä rahoitusta sotilasoperaatioille, mutta samalla se ottaisi harteilleen merkittävän poliittisen vastuun siitä, että puolustushallinto jäisi ilman budjettia  ja sotilaat ilman palkkoja.

Asevoimat irrallaan yhteiskunnasta 

On mahdollista, että yksittäiset kenraalit kieltäytyisivät Trumpin käskyistä vedoten niiden laittomuuteen. Salonius-Pasternak kuitenkin muistuttaa, että siviili-sotilaskäskysuhde on Yhdysvalloissa sellainen, että ei olisi vaikeaa löytää sotilasjohtajia, jotka noudattaisivat käskyjä.

– Useampi saattaisi olla itse aivan eri mieltä, mutta ajattelisi, että käsky on laillinen ja se on tullut demokraattisesti valitulta presidentiltä, jolloin tehtävä olisi toteuttaa se. 

Lisäksi perustuslaki on presidentin puolella mitä tulee upseerien ja erityisesti korkeimpien kenraalien erottamiseen. 

– Teoriassa presidentti voi antaa potkut kenelle tahansa upseerille. 

Sotilaallisten operaatioiden käskeminen on Yhdysvaltain presidentille helpompaa myös siitä syystä, että käyttöön otettiin Vietnamin sodan jälkeen ammattiarmeija. Yhä harvemmalla amerikkalaisella on käsitystä siitä, minkälaista asevoimissa on palvella.

– Ammattiarmeija on eriyttänyt sodankäynnin muusta yhteiskunnasta. 

Yhdysvaltain mittakaavalla pienet sotilaalliset operaatiot ovat tulleet mahdollisiksi, koska ne eivät välttämättä vaikuta presidentin vaalitulokseen millään tavalla. 

– Presidentin sotilaallinen voimankäyttö ulkomailla vaikuttaa aina vain pienempään ja pienempään yhteiskunnan osaan.