Presidentti Niinistö: Uskottava puolustus edellyttää väestön tahtoa puolustaa maataan
Presidentti Sauli Niinistö peräänkuulutti Ulkopoliittisen instituutin juhlatilaisuudessa kansainvälistä vuoropuhelua ja toivoi globaalia yhteistyötä vakaan turvallisuuden saavuttamiseksi.
Keskiviikkona 29. syyskuuta järjestettiin FIIA Forum 2021 -tilaisuus, jossa juhlistettiin 60-vuotiasta Ulkopoliittista instituuttia. Ulkopoliittinen instituutti perustettiin vuonna 1961 Paasikivi-seuran aloitteesta, ja se on toiminut riippumattomana tutkimuslaitoksena eduskunnan alaisena viimeiset 15 vuotta.
Forumin teemana oli pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö. Tilaisuuden avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Niinistö jakoi Suomen turvallisuuspolitiikan neljään pilariin, jotka ovat kansallinen puolustus, länsimaiset kumppanuudet, Venäjä-suhde sekä kansainvälinen järjestelmä ja kokonaisvaltainen turvallisuus.
— Kuten aitojen pilarien, näidenkin on luotava sopusointuinen kokonaisuus. Jos yksi heikentyy, muiden on kannateltava enemmän painosta, Niinistö filosofoi.
Niinistö oli huolissaan Euroopan unionin ja Venäjän kuihtuneesta suhteesta. Hän harmitteli sitä, että kumppanuuden sijaan suhde rakentuu molemminpuolisille epäilyksille sekä syytöksille. Vaikka Niinistö tunnusti, että osapuolilla on merkittäviä erimielisyyksiä, hän halusi kaikkien katsovan ”suurta kuvaa”.
— Yhteisen turvallisuuden traditio on vaarassa hukkua. On riskinä kävellä silmät ummessa kohti vielä suurempaa konfliktia kuin se, joka meillä nyt on.
Niinistö halusi, ettei Pohjois-Euroopan lisääntyvä aseistautuminen yltyisi asevarustelukilpailuksi.
— On jokaisen valtion vastuulla pitää huolta omasta turvallisuudestaan, mutta lännen ja Venäjän välille ei voi aseilla luoda kestävää suhdetta, Niinistö vetosi.
Niinistö esitti, ettei uskottava puolustus perustu ainoastaan sotavoimien kalustoon tai resursseihin, vaan se kumpuaa väestön mielentilasta – aidosta halusta puolustaa maataan.
Maanpuolustustahto on ollut perinteisesti korkea Suomessa, mutta Niinistö varoitti, ettei sitä tule pitää itsestäänselvyytenä.
— Halusta suojella Suomea pitää huolehtia tulevinakin sukupolvina. Yhä enenevissä määrin tällainen mielentila on edellytys turvallisuudellemme, Niinistö alleviivasi.
Panelistit pitivät pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä merkittävänä kokonaisturvallisuuden kohottajana. Kuva: Juho Lehtonen
Yhteistyö ja turvallisuus
Tasavallan presidentin puheen jälkeiseen paneeliin kokoontui pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan edustajia: Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto, Norjan ulkoministeri Ine Eriksen Søreide, grönlantilaisen puolueen edustaja Tanskan parlamentissa Aaja Chemnitz Larsen sekä Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Pål Jonson.
Paneelissa nousi esille pohjoismaisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä vaikuttamisessa. Panelistit yhtyivät ulkoministeri Søreiden mielipiteeseen siitä, että Pohjoismaat ovat onnistuneet jättämään jälkensä kansainvälisissä neuvostoissa tukemalla sinne hakevaa Pohjoismaata.
— Norjan YK:n turvallisuusneuvoston kaudella myös muut Pohjoismaat ovat välittäneet neuvostoon näkemyksiään konsultoimalla Norjaa, Søreide iloitsi.
Ruotsalainen Pål Jonson nosti esiin kyberturvallisuuden korostuneen roolin muuttuvassa maailmassa. Hän oli huolissaan kyberturvallisuuden kehityksen hitaudesta.
— Etenkin koronapandemian myötä yhteiskunta on ottanut valtavan digiloikan, mutta kyberturvallisuus hinaa perässä. Tämä jättää meidät alttiiksi kyberhyökkäyksille, Jonson varoitti.
