Presidentti Niinistö uskoo keskusteluun kansainvälisessä politiikassa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti esille näkökulmia Suomen ja Euroopan turvallisuuteen. Hän tunnustaa ongelmien olevan lukuisia, mutta uskoo niiden olevan ratkaistavissa.
Puhuessaan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa tiistaina 5. huhtikuuta presidentti korosti Pohjois-Euroopan vakauden olevan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kärkihanke. Hän katsoo jännitteiden lisääntyneen Venäjän ryhdyttyä Ukrainassa voimapolitiikkaan, jota Niinistö kuvaili kansainvälisen oikeuden vastaiseksi.
– Vielä laajemmin nähtynä kyse on myös Venäjän kasvaneesta sotilaallisesta kyvystä ja monin paikoin yleiseksi käyneestä arviosta, jonka mukaan sen voimankäytön kynnyskin olisi laskenut. Myös ydinaseen käytöstä on puhuttu tavalla, jota ei taidettu juuri kuulla kylmän sodankaan aikana, ainakaan sen loppuvaiheissa, hän jatkoi.
Suomen roolista Pohjois-Euroopan turvallisuudessa puhuessaan Niinistö painotti yhteistyötä Ruotsin kanssa. Hän sanoi maiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan olevan pitkälle yhteneväinen ja molempien panostavan kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi kumpikin maa vahvistaa kansallista puolustustaan samalla, kun kehittää kahdenkeskistä yhteistyötä naapurinsa kanssa.
Suomen kansainvälisessä asemassa Niinistö pitää tärkeänä liikkumavaraa ja sitä, ettei Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka voi olla yhden asian liike. Tätä selventääkseen hän huomautti keskustelun käymisen myös Venäjän johdon kanssa olevan tärkeää.
– On parempi puhua toiselle kuin hänen ohitseen. On parempi hakea yhteistyötä siinä missä vain voidaan. On parempi koettaa hoitaa ongelmia kuin jättää ne hoitamatta. Tämä on suomalaista naapuruuspolitiikkaa, kaikkiin ilmansuuntiin. Eikä yksi ilmansuunta ole toiselta pois, Niinistö jyrähti puheensa loppupuolella.
Terrorismi uhkana
Niinistö muistutti, että vaikka Euroopan lähialueilla konfliktit ovat lisääntyneet, on positiivistakin kehitystä havaittavissa muun muassa Iranin ydinsovun muodossa. Lisäksi Syyrian sisällissodassa on saatu aikaiseksi aselepo hallituksen ja oppositiojoukkojen välille.
Brysselin terrori-iskujen myötä jälleen tapetilla oleva ääri-islamilainen terrorismi sai Niinistön huolestuneeksi. Hän pitää Suomen valmiuksia kamppailla terrorismia vastaan hyvinä, mutta viittasi tiedustelulain uudistuksen tarpeeseen.
– Yksin koordinaation ja tiedonvaihdon lisääminen ei tarjoa taikalääkettä ongelmaan, vaikka niin toivottaisiin. On pakko pohtia myös tiedustelu- ja torjuntakyvyn kapasiteettia ja toimivaltuuksia. Lisääntynyttä uhkaa vastaan on oltava lisääntynyttä toimintakykyä, jonka tavoitteena on yltää ennaltaehkäisyyn, Niinistö sanoi.
Niinistö on aiemminkin julkisuudessa puolustanut tiedustelulain muutosta turvallisuuteen vedoten. Uudistuksen vastustajat ovat sanoneet valmisteilla olevan tiedustelulain päivityksen heikentävän kansalaisten yksityisyydensuojaa ja vaativan mahdollisesti muutoksia perustuslakiin.
