Presidentti Niinistö: naisia tarvitaan kriisinhallinnassa

Suomella on kansainvälisellä tasolla hyvä maine kriisinhallinassa ja tasa-arvokysymyksissä. Presidentti Niinistön mukaan Suomi on onnistunut yhdistämään nämä kaksi asiaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Porin prikaatissa Säkylässä 26. tammikuuta. Vierailullaan Niinistö tarkasti kriisinhallintakoulutusta ja seurasi paikan päällä Irakin OIR-operaatioon valmistautuvien suomalaiskouluttajien harjoitusta. Ruotuväen haastattelussa Porin prikaatissa Niinistö painotti naisten kasvavaa roolia kriisinhallintaoperaatioissa.

– Naisten on äärimmäisen tärkeää olla mukana kriisinhallintaoperaatioissa. Kriisinhallinta-alueiden naisilla on erittäin suuri merkitys paikallisen infrastruktuurin ja perustarpeiden ylläpitämisessä, presidentti Niinistö kertoo.

Kaikille kriisinhallintaoperaatioihin lähteville suomalaisille pidetään oppitunti tasa-arvoasioista. Tämän lisäksi aihetta sivutaan kulttuuriin, uskontoon ja oikeudenhoitoon liittyvillä oppitunneilla, jotka antavat sotilaille liittymäpintaa kriisinhallintaoperaatioissa toimimiseen.

– Käytännössä tasa-arvoa kriisinhallintaoperaatioissa voidaan lisätä rohkaisemalla naisia hakeutumaan mukaan operaatioihin. Ehdottomasti tärkeintä on toimia kokonaisuudessaan tasa-arvoisella tavalla, presidentti Niinistö havainnoi.

Niinistö kuuluu Yhdistyneiden kansakuntien tasa-arvojärjestön HeForShe-kampanjan vaikuttajaryhmään. Kolmenkymmenen vaikuttajan ryhmä koostuu valtioiden ja hallitusten päämiehistä sekä yritysten ja yliopistojen johtajista, jotka ovat sitoutuneet edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä vahvistamaan naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia. Niinistön lisäksi ryhmään kuuluu muun muassa Japanin pääministeri Shinzo Abe, Vodafonen toimitusjohtaja Vittorio Colao ja Oxfordin yliopiston rehtori Andrew Hamilton. Kokonaisuudessaan HeForShe-kampanjaan osallistujia on maailmanlaajuisesti yli 200 000.

Merkittäviä askeleita

Vuonna 2000 Yhdistyneet kansakunnat julkaisi päätöslauselman 1325 ”naiset, rauha ja turvallisuus”, jonka tavoitteena on kehittää naisten sekä tyttöjen asemaa aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa. Nato julkaisi oman direktiivinsä tasa-arvoon liittyen vuonna 2012. Myös Euroopan unionilla on tasa-arvosta ohjeistus omille joukoilleen. EU perusti vuonna 2009 työryhmän, jonka tarkoituksena on seurata ja koordinoida päätöslauselmaan liittyviä kysymyksiä omissa jäsenmaissaan.

– Monella tapaa kyseinen päätöslauselma oli merkkipaalu Yhdistyneille kansakunnille. Naiset ovat usein konfliktien ensimmäisiä uhreja, ja heillä tulee olla suurempi rooli konfliktien ratkaisemisessa, Suomessa vieraillut YK:n rauhanturvan apulaispääsihteeri Hervé Ladsous kertoo. Hän vieraili Suomessa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kutsumana.

Ladsous´n mukaan päätöslauselma 1325 on erittäin tärkeä osa Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa. Hän painottaa kattavien toimintatapojen tarpeellisuutta, jotta naisten elinolot kriisinhallintalueilla paranisivat.

– Esimerkiksi Kongossa aseistetut ryhmittymät käyttävät raiskaamista osana sodankäyntiä. Osana ratkaisua olemme muun muassa järjestäneet partioita suojaamaan naisia, kun he ovat matkalla isompaan kylään viikottaisille markkinoille. Toinen keino on antaa naisille lyhyen kantaman radioita, jotta he voivat ilmoittaa mahdollisesta hyökkäystilanteesta, Ladsous kertoo.

Suomi suunnannäyttäjänä

Suomi otti merkittävän askeleen kriisinhallinnassa vuonna 1991, kun naisten osallistuminen sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin sallittiin.

– Kyseisenä vuonna historiallinen paine purkautui ja hakijamäärät olivat korkeita. Kaikki naispuoleiset hakijat eivät tietenkään päässeet kriisinhallintatehtäviin, mutta innostus oli valtavaa. Hakuintoon vaikuttivat myös lama ja Suomen maine rauhanturvaamisen suurmaana, Porin prikaatin kriisinhallintakeskuksen apulaisjohtaja, majuri Kari Toivonen taustoittaa.

Päätöslauselmaan 1325 perustuvan Suomen kansallisen toimintaohjelman mukaan Suomi tavoittelee kaikessa siviilikriisinhallintatoiminnassa määrällisesti vähintään 40 prosentin osuutta sekä miehiä että naisia. Vuonna 1995 naisilta alettiin Suomessa edellyttää kriisinhallintatehtäviin vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Tällä hetkellä sotilaallisessa kriisinhallintatoiminnassa naisten osuus on noin neljän prosentin tasolla.

– Päätös luonnollisesti näkyi heti hakijatilastoissa. Koska varusmiespalveluksessa ei ole paljoa naisia, kriiisnhallintatehtäviin rekrytoitavien perusmäärä ei ole kovin suuri, Toivonen kertoo.

Suomen kansallisen toimintaohjelman tavoitteita presidentti Niinistö pitää riittävinä.

– Mielestäni tavoitteet ovat oikein mitoitettuja, ja käytännössä ne on toteutettu hyvin. Perisuomalaisen tavan mukaan teemme sen, mihin olemme sitoutuneet, Niinistö perustelee.

Suomella on kansainvälisellä tasolla hyvä maine kriisinhallinnassa ja tasa-arvokysymyksissä. Presidentti Niinistön mielestä Suomi on onnistunut yhdistämään nämä kaksi asiaa.

– Kaiken kaikkiaan kriisinhallintatehtävissä palvelleita naisia on 1990-luvun alusta lähtien ollut yli viisisataa. Naisten osuus siviilikriisinhallinnan puolella on todella merkittävä, tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Kyseisellä sektorilla muu ammatillinen osaaminen korostuu. Suomi on kriisinhallinnan ja tasa-arvon suhteen hyvällä tiellä.