Presidentti Niinistö: maanpuolustuskurssit ovat ainutlaatuinen keskustelufoorumi

Maanpuolustuskurssit ovat vuosien ajan toimineet verkostoitumisen paikkoina. Presidentti kiitteli kursseista, kenttäpiispa Pekka Särkiölle kyseessä oli ensikurssi hänen tehtäväänsä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiitteli Maanpuolustuskurssiyhdistyksen 60-vuotisjuhlan puheessaan, että valtakunnallisista maanpuolustuskursseista on muodostunut vuosien varrella ainutlaatuinen keskustelufoorumi.
 
– Valtaosa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin suorittaneista liittyy yhdistykseen jatkaakseen kurssilla alkanutta vuorovaikutusta ja keskustelua kurssin teemoista, Niinistö kertoi.
 
Niinistö otti kantaa myös EU:n itärajoihin kohdistuvaan Valko-Venäjän hybridioperaatioon. 
 
– (Operaatiolla) pyritään heikentämään maanosamme yhtenäisyyttä ja asetetaan eurooppalaiset arvot ja asenteet ankaralle koetukselle, Niinistö esitti.
 
Niinistö mainitsi, että myös EU:ssa on käynnistynyt keskustelu puolustus- ja turvallisuusyhteistyön tulevaisuudesta. Tämä keskustelu EU:n strategisesta kompassista kulminoituu alkuvuodesta 2022.
 
– On Suomen ja koko Euroopan etu, että tämä keskustelu johtaa aiempaa toimintakykyisempään ja yhtenäisempään unioniin, Niinistö painotti.

Tasavallan presidentin kansliapäällikkö Hiski Haukkala luki presidentin puheen Finlandia-talolla 18. marraskuuta.

 

Kurssi on ollut monille tärkeä

Kenttäpiispa Pekka Särkiö tuli valituksi tehtäväänsä vuonna 2012 ja hän muistelee esimiehensä saaneen hänet aika pian sen jälkeen kurssin listalle. Hänen kurssinsa oli 204. valtakunnallinen maanpuolustuskurssi.
 
– Se oli siinä vaiheessa oikeastaan ainoa kurssi, jonka kävin tähän kenttäpiispan tehtävään. Siinä käytiin hyvin perusteellisesti läpi kokonaismaanpuolustuksen eri osa-alueet, Särkiö muistelee.
 
Kurssin aikana tapahtui myös verkostoitumista. Särkiö kertoo, että kurssilaiset tapaavat edelleen neljä kertaa vuodessa. Aktiivisia kurssilaisia mukana on noin 20.
 
– Kurssista on ollut paljon iloa ja hyötyä jälkikäteisenkin verkostoitumisen kannalta, Särkiö toteaa.
 
Kurssille pyritään Särkiön mukaan kokoamaan eri taustoista tulevia ihmisiä. Niillä on muun muassa kansanedustajia mahdollisimman monista eri puolueista. Tämä on tärkeää Särkiön mukaan maailmassa, jossa sosiaalinen media aiheuttaa polarisaatioita.
 
– Ne voivat parhaimmallaan samalla tavalla integroida ja yhdistää kuin varusmiespalvelus, Särkiö summaa.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö totesi, että maanpuolustuskurssit ovat kansalaisyhteiskunta pienoiskoossa. Mukana on kulttuuri- ja liike-elämän, lehdistön ja teollisuuden edustajia. Kuva: Jere Tuononen

Toiminnassa voi verkostoitua

Kansanedustaja Petri Huru on osallistunut vasta päättyneelle 236. valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Hän sai kutsun ensimmäisen kauden kansanedustajana.
 
– Maanpuolustuskurssi palvelee ehdottomasti kansanedustajan työtäkin, Huru totesi.
 
Huru itse on siviiliammatissaan palomiehenä toiminut eri viranomaistahojen kanssa. Silti kurssi avasi joitakin kokonaisturvallisuuden osa-alueita jopa hänellekin. 
 
– Kurssi käsitteli kokonaisturvallisuutta niin laajasti, että siellä oli mukana valtion hallintokin, Huru mainitsi.
 
Huru kokee tärkeäksi myös verkostoitumisen. Kurssin aikana hän on jo päässyt tapaamaan uusia tuttavuuksia, ja tulevaisuudessa hän mielellään verkostoituisi enemmänkin. 
 
– Tietoa voidaan ylläpitää ja päivittää, kun verkostoidutaan ja nähdään ihmisiä, Huru summasi.
 
Hänen mukaansa maanpuolustuskurssilla on todellinen merkitys Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta.