Presidentin portinvartijat
Nella Rosendahl palvelee lääkintämiehenä ja sotilaspoliisina kunniakomppaniana toimivassa 1. sotilaspoliisikomppaniassa. Kunniakomppanian tehtäviin kuuluvat erilaiset vartio- ja edustustehtävät ympäri Helsinkiä.
Kaartinjääkäri Nella Rosendahl / Kaartin jääkärirykmentti / 1. sotilaspoliisikomppania / TJ140
"Olen tykännyt intissä olemisesta todella paljon. Fyysistä raskautta ja sen kaltaista toimintaa olisin ehkä odottanut vielä enemmän. Palvelus ei ole ainakaan vielä haastanut minua henkisesti tai fyysisesti niin paljon kuin oletin. Henkisesti kovin koettelemus oli, kun olimme eristyksissä 2 viikkoa neljän seinän sisällä. Se oli oikeasti aika raskasta. Tässähän on toki vielä palvelusta jäljellä, ja odotan innolla, mitä pääsen sotilaspoliisijoukkueen lääkintämiehenä tekemään. Aion myös hakea jälki-aliupseerikouluun, ja jos sinne pääsee, odotan innolla sitä aikaa.
Minut valittiin lääkintämieheksi, ja siihen kuului kuukauden koulutus. Sen jälkeen meidät sijoitettiin joko ensihoitoryhmään tai johonkin joukkueeseen. Nyt toimiessani sotilaspoliisijoukkueen lääkintämiehenä teen samoja asioita kuin muutkin joukkueeni jäsenet, mutta joissain harjoituksissa minulla saattaa olla erityistehtävänä joukkuelaisten hoitaminen ja ensihoitoryhmän kanssa toimiminen.
Täällä Presidentinlinnalla ja Päävartiossa vartiossa ollessamme ovat aamupäivät arkena varsin hektisiä. Meillä on yleensä kolme vuoroa partioittain. Neljältä loppuu Presidentinlinnan vartiointi. Sen jälkeen on vartio enää Päävartion edessä. Yleensä iltapäivällä on vielä yksi vartiovuoro. Vartiopaikalla seisomista tulee siis noin neljä tuntia päivässä, joskus enemmänkin. Vartiovuorojen ulkopuolella siivoillaan, syödään ja hengaillaan yhdessä. Vaikka vartiossa seisominen tuntuukin välillä raskaalta, tottuu siihen nopeasti.
Vartiovuorot ovat tunnin pituisia poislukien aamu- ja iltavuorot, jotka kestävät 1h 15min. Välillä se aika menee tosi hitaasti ja välillä se menee tuosta noin vaan. Itse olen vartiovuoron aikana saanut ajan kulumaan esimerkiksi laskemalla ja luettelemalla Yhdysvaltojen osavaltioita. Jotkut laskevat autojen merkkejä, ja Presidentinlinnalla aidassa on kultaisia merkkejä – niitä laskemalla saa myös ajan kulumaan hyvin. Seuraamme myös, miten lautat ja bussit menevät, jotta tiedämme suurin piirtein paljonko kello on. Välillä teen pään sisällä suunnitelmia ja mietin mitä pitää muistaa. Joskus tulee vain tuijotettua tyhjyyteen ja harjoitettua jotain sellaista mindfulnessin tapaista tai yksinkertaisesti nautiskeltua kauniista säästä. Vartiossa on aina seisottava paikallaan, vaikka nenää kuinka alkaisi kutittamaan. Välillä on puolikin tuntia nenää kutittanut, mutta siihenkin voi silloin vaan keskittyä ja saada ajan näin vierimään nopeammin.
Mikään ei ole oikeastaan vielä kunnolla hajottanut, mutta kun hain AUK:iin ja en päässyt, oli harmitus kova. Paikka jäi vain pisteestä kiinni. Nopeasti kuitenkin totuin ajatukseen, että minusta tulee lääkintämies, joten tulen oppimaan asioita, joita muut eivät intissä pääse opettelemaan ja syvemmältä niitä juttuja joita jokaisen perustaistelijan tulisi osata. Samaan aikaan oppii toimimaan kriisitilanteissa ja niin, ettei jäädy tosipaikan tullen. Itse olen kiinnostunut kriisinhallinnasta, ja sinne uskon tämän koulutuksen antavan paljon eväitä. Se yhdistettynä mahdolliseen jälki-AUK:iin olisi loistava kombinaatio, eli lääkintä- ja sotilaspoliisikoulutus yhdistettynä johtajakoulutukseen. Olen tällä hetkellä oikein tyytyväinen palvelustehtävääni."
