Poliittisessa keskustelussa tulisi muistaa kaikki perspektiivit

Seuraavat eduskuntavaalit käydään monikriisisessä tilanteessa, jossa Ukrainan sota, sähkökriisi ja kuluttajahintakriisi jylläävät. Millainen suomalaisen demokratian tila on ja mitä eduskuntavaaleissa on odotettavissa?

Ensi huhtikuussa käytävissä eduskuntavaaleissa tullaan Helsingin Yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Hanna Wassin mukaan käymään perustavanlaatuista pohdintaa muun muassa julkisen talouden tilasta. Hän on huolissaan siitä, kuinka moniäänistä keskustelu tulee olemaan.

– Nyt ollaan jo aika tiukasti lukittauduttu siihen, että ensi vaalikaudella tulee tavoitella velkakestävyyttä sekä valtion tulojen ja menojen tasapainon luomista. Olisi tärkeää kuulla myös konsensusta haastavia puheenvuoroja, joissa korostettaisiin investointien tarvetta ja kyseenalaistettaisiin niukkuuslinjan mielekkyys monikriisiolosuhteissa. 

Kriisien ja niukkuuden aikana politiikassa tiivistyy Wassin mukaan keskustelu siitä, kuka saa mitä, kuinka paljon ja millä perusteilla. Sähkötukipaketit, yritysten koronatuet ja ylimääräiset lapsilisät ovatkin hallinneet suomalaista politiikan keskustelua viime kuukausina. 

– On murheellista, mikäli politiikka kapeutuu nollasummapelin logiikalla käytäväksi kamppailuksi kompensaatioista ja eduista. Se voi johtaa johtaa eri yhteiskuntaryhmien välisen solidaarisuuden heikentymiseen. Meillä on kuitenkin niin suuria ongelmia ratkottavana lähitulevaisuudessa, että kaikilta vaaditaan joustoja ja uudelleen orientoitumista, Wass pohtii.

Lisää avointa turvallisuuskeskustelua

Vuosi sitten tuskin kukaan olisi voinut kuvitella, että Euroopassa jyllää aktiivinen sota. Koko läntinen maailma on tietysti länteen kuuluvan Ukrainan puolella, ja konfliktista ulospääsyn vaihtoehdot kapenevat päivä päivältä. 

– On tärkeää keskustella myös siitä, minkälaisia polut rauhaan voisivat olla. Rauha, jonka ehtona on Ukrainan alueluovutukset, ei näyttäydy kestävänä ratkaisuna, Wass painottaa.

Wass on iloinen siitä, että Suomen roolia Natossa on alettu aktiivisesti visioida. Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden koittaessa tulee käsiteltäväksi useita erilaisia linjanvetoja siitä, minkälaisissa asioissa Suomi ottaa minkäkin roolin. Näitä teemoja olisi voitu käsitellä perusteellisemmin esimerkiksi järjestämällä puntaroiva kansalaiskeskustelu jäsenyyden eduista ja kääntöpuolista.

– Viime kevään Nato-keskustelu oli mielestäni harmillisen lyhyt ja kapea. Kansalaisilta saatu tuki on sitä kestävämpi, mitä perusteellisempaan perkaukseen mielipiteenmuodostus pohjautuu, Wass sanoo.

Wassin mielestä Nato-hakemukseen johtanutta prosessia on tärkeää tutkia eri näkökulmista. 

Wassin mukaan kansalaisten Nato-näkemyksiä tulisi seurata säännöllisesti esimerkiksi EU-jäsenyyden tapaan. Hänestä on olisi omituinen lähtökohta, että kansalaisten näkemyksistä oltaisiin kiinnostuneita vain liittymisen yhteydessä ja sen jälkeen hyväksytään, että Nato jää kansalaisille etäiseksi instituutioksi. 

Wass johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta, jossa haastatellaan samoja henkilöitä usean vuoden ajan ja tarkkaillaan heidän näkemystensä kehitystä muuttuvien turvallisuuspoliittisten kehysten myötä.

– Tällä hetkellähän näyttää, että kohta edes 100 prosenttia ei riitä suomalaisten Nato-kannatuksen mittaamiseen, mutta todennäköisesti se alkaa siitä sitten jossain vaiheessa vähentymään – tai sitten ei, ja sekin on tärkeä tieto, Wass pohtii.

Kenelle valta kuuluu?

Nuoret äänestävät vaaleissa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi eläkeläiset. Äänestäminen on joidenkin mielestä vapaaehtoinen oikeus, joidenkin mielestä velvollisuus. Wass painottaa ylisukupolvisen pitkäjänteisen päätöksenteon merkitystä demokratian kannalta.

– Meidän tulisi miettiä ratkaisuja, miten voisimme kasvattaa niin sanottua aikaperspektiiviä päätöksenteossa. Ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi lapsiasiainvaltuutetun tyyppinen tulevaisuuden sukupolvien valtuutetun viran kokeileminen tai äänestysikärajan laskeminen, Wass puntaroi.

Politiikkakäsityksiä ylipäätään on paljon erilaisia. Voidaanko nykypäivänä esimerkiksi Instagramissa jaettu poliittinen sisältö tulkita politiikan tekemiseksi? Lukiolainen, joka päättää jakaa poliittisen Instagram-julkaisun omalla seinällään ei välttämättä tulkitse itseään poliittiseksi henkilöksi, mutta voi olla sitä kuitenkin.

– Poliittista viestintää ei välttämättä kokonaisuudessaan kannata siirtää vaikkapa Instagramiin, mutta pitää tunnistaa, että poliittinen sisältö voi tavoittaa nuoria siellä aivan erilaisella tavalla. Tilastotieto ja infografiikat voivat saavuttaa kohdeyleisönsä siellä paremmin, Wass toteaa.

Aluevaalit olivat pelkkä kuivaharjoitus

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät vuoden alussa uusien aluehallintojen alaisuuteen, ja niitä johtamaan valittiin aluevaaleissa aluevaltuustot. Äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alhaiseksi, vain 47,5% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Wassin mielestä tulos oli kuitenkin suhteellisen hyvä lähtökohtiin nähden. 

– Todelliset mahdollisuudet aluevaltuustoille vaikuttaa asioihin eivät ole kovinkaan suuret ennen kuin verotusoikeudesta tehdään ratkaisuja. Myös tästä teemasta tullaan käymään eduskuntavaaleissa keskustelua etenkin kun nähdään, miten pienimmät alueet alkavat pärjätä.