Poikkihallinnollinen yhteistyö nostaa asemaansa kriisin keskellä

Sisäministeri Maria Ohisalo takaa, että turvallisuuden toimijat ovat kriisistä oppineina paremmassa valmiudessa ja entistäkin ketterämpiä mukautumaan uusiin haasteisiin.

Kukaan ei varmastikaan olisi osannut arvata, millainen kuluva vuosi tulee olemaan. Sisäministeri Maria Ohisalolle vuosi hallituksessa on ollut tuulista aallokkoa, kun hallitus aloitti työnsarkansa viime vuoden heinäkuussa Euroopan unionin puheenjohtajuuskaudella. Suomi selvisi vastuutehtävästään hyvin, mutta nopeasti puheenjohtajuuskauden jälkeen koronavirus muuttui relevantiksi yhteiskunnan uhaksi myös Suomessa. 

– Sisäministeriön näkökulmasta turvallisuusviranomaiset ovat olleet hyvin vahvassa roolissa koronapandemian hoitamisessa, vaikka perinteisesti ajatellaan, että terveysuhat ja -riskit eivät ole niinkään turvallisuustoimijoiden ensimmäinen prioriteetti, Ohisalo toteaa.

Kuluva vuosi on osoittanut, että Suomen turvallisuustoimijat ovat pystyneet vastaamaan kaikenlaisiin uhkiin sekä kyenneet tukemaan terveysviranomaisia virka-apuhenkisesti läpi pitkän ja haastavan kevään. Ohisalo nostaa esiin poliisin johtaman Uudenmaan sulkuoperaation, jossa oli mukana paitsi rajavartijat, mutta virka-avullaan myös Puolustusvoimat. 

– On ollut tärkeää huomata, miten viranomaiset toimivat näin hyvin ja jouhevasti yhteen. Tietysti me pyrimme siihen, että Puolustusvoimien virka-apu ei olisi myöskään ensimmäisiä toimenpiteitä, joita tarvitsisi käyttää. 

Vaikka operaatio oli monelle varusmiehelle varmasti ikimuistoinen kokemus, ei heitä voida pitää liian pitkiä aikoja pois peruskoulutuksesta ja varusmiespalveluksesta. Ohisalo on nähnyt viranomaisyhteistyön Puolustusvoimien kanssa erittäin positiivisena ja toimivana ratkaisuna.

Vaihtoehtoja tiukalle rajavalvonnalle

Ohisalo tarkkailee Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa erityisesti omasta näkökulmastaan köyhyys- ja eriarvoisuustutkijana. Kriisit kohtelevat kaikista pahiten niitä ihmisiä, jotka ovat jo entuudestaan heikossa yhteiskunnallisessa asemassa. 

– Tiedämme vaikkapa poliisin tai pelastuslaitoksen näkökulmasta, että onnettomuudet ja rikokset kasaantuvat hyvin vahvasti ihmisille, joiden sosioekonominen tausta on heikompi. 

Yleisellä tasolla Ohisalo pitää Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa hyvänä suhteutettuna kriisitilanteeseen, jossa Suomi ei ole ennen yhteiskuntana ollut.

Tiukentuneen sisärajavalvonnan johdosta viranomaistoimintaan on ladattu suuria määriä lisäresursseja. Schengen-alueen toimintamallit on rakennettu ihmisten ja materiaalin rajoitteitta liikkumisen edistämiseksi. Järjestelmää ei ole rakennettu aikaan, jossa jokainen Euroopan unionin ja Schengen-alueen jäsenvaltio päättää itse omista rajoituksistaan hyvin erilaisissa tahdeissa. Euroopan komissio on pyrkinyt koordinoimaan toimintaa sisäministerien kesken ja tuomaan viestiä siitä, että päätöksiä tulee tehdä yhdenmukaisesti.

– Ei voi olla niin, että ihmisiä jää jumiin maiden rajojen välille. Tilanne kertoo siitä, että vapaa liikkuvuus on arvo, josta meidän täytyy pitää kiinni, sillä se on kokenut kovan kolauksen tämän kevään aikana.

Kolaukselle on perusteensa, sillä käsillä oleva kriisi on tuntematon uhka, johon ei osattu varautua parhaalla mahdollisella tavalla. Sairastavuustilastoja katsottaessa käy ilmi, että ulkomailta on tullut satoja tautitapauksia, joista suurimmalla osalla on ollut kuitenkin suomalainen henkilötunnus.

– Kyse on siitä, että ihmiset, joilla on perustuslaissa oikeus lähteä maasta ja palata maahan ovat käyttäneet oikeuttaan.

Tilastot eivät anna kuvaa siitä, että rajavalvonnan tehostaminen olisi paras tapa ehkäistä tartuntatautia. Keväällä tehtyjen rajujen rajoitustoimien sijaan hallituksen strategia lähtee siitä, että yhteiskuntaa pidetään auki. 

– Kaiken sulkeminen ja pysäyttäminen on taloudellisesti ja inhimillisesti niin kallista, että pitkässä juoksussa meillä ei ole varaa pitää meidän yhteiskuntaa niin kiinni, mitä se oli keväällä.

Ohisalo arvioi pelkästään palautettujen sisärajatarkastusten kustannuksiksi noin kymmenen miljoonaa euroa. Sisärajavalvonnan tehostamiseksi on myös jouduttu siirtämään rajavartijoita esimerkiksi itärajalta sisärajan ylityspaikoille. 

Hallituksella on työkalupakissaan alati mahdollisuus lähteä tekemään kiristyksiä nopeallakin aikataululla, mikäli tilanne sitä edellyttää. Maski- ja etätyösuositus sekä Koronavilkku -jäljityssovellus ovat niitä keinoja, joita pyritään käyttämään juuri nyt. 

– Jos ne eivät riitä, olemme valmiina tekemään tiukennuksia ja silloin kaikki meidän sisäisen turvallisuuden toimijat ovat samantien valmiudessa tekemään ja toimimaan. Siitä ei ole epäilystäkään.

Sisäministeriön syksyn suurin momentti budjetissa tulee olemaan uusien ulkovartiolaivojen hankkiminen, jotka ovat tärkeitä niin rajavalvonnassa kuin myös öljyntorjuntakysymyksissä.

Kalusto vaatii kohennusta

Sisäministeriöllä on useita kasvavia tarpeita ja velvoitteita, joihin tulevien vuosien määrärahoja tulisi kohdistaa entistäkin tehokkaammin. Turvallisuuden toimijoilla on ollut pitkään niukka taloudellinen tilanne, jonka vuoksi säästötoimenpiteitä on jouduttu tekemään lähes kaikilla viranomaissektoreilla. 

Poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on hyvin paljon kalustoon ja toimitiloihin liittyviä ongelmia, kuten selkeitä sisäilmaongelmia ja homekiinteistöjä. Erityisesti poliisien kalusto alkaa olemaan monesta kohtaa loppuun ajettua, kun rahaa valuu samaan aikaan myös toimitiloja modernisoiviin ict-ratkaisuihin.

– Monesti se raha on pois siitä, kuinka paljon saamme ihmisiä kentälle ja ihmisiä ei lopulta korvaa mikään. Hallitus on sitoutunut nostamaan poliisien määrää, sekä rajavartijoiden määrää tulisi pystyä kohentamaan tulevina vuosina. 

Ohisalo toteaa, että uudenlainen kriisitilanne on saanut eri toimijat toteuttamaan laajemmin poikkihallinnollisia ja ketteriä yhteistyön muotoja, joita tullaan näkemään tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Hän korostaa toimivan kriisiviestinnän merkitystä ja kuinka viranomaiset ovat olleet aktiivisesti osana viestintää läpi kevään.

– Viestintä ei ole vain ekstraa, vaan se on suorituskyky, Ohisalo tiivistää.