Poika teki upseerista keksijän
Kapteeniluutnantti Samu Rautio suunnittelee proteesien kosmeettisia osia vapaa-ajallaan.
Vuonna 2007 syntyi paljon odotettu poika nuoreen perheeseen. Vastasyntyneen Juliuksen varttumisesta ei kuitenkaan ollut varmuutta, ja hänen toinen jalkansa ei ollut kehittynyt kokonaan. Pojan isä, kapteeniluutnantti Samu Rautio lupasi lapselleen mahdollisimman hyvän elämän. Isän kekseliäisyyttä tarvittiinkin, kun liikunnallinen poika kouluiän kynnyksellä ilmoitti lopettavansa kävelemisen typerän näköisen proteesin takia.
– Lasten proteesit ovat paljon aikuisten vastaavia pelkistetympiä ja joustamattomampia, Rautio kertoo.
Rautio keksi hyödyntää 3D-tulostusta proteesin muuttamiseksi mieleiseksi. Nykyisin Rautio suunnittelee yrityksensä kautta (muun muassa) yksilöllisiä proteesien kuoria maailmalle asti.
– Ensimmäistä Juliuksen kuorta suunniteltiin niin, että poika katsoi netistä kuvia ja kuvaili minkälainen olisi hieno. Mietittiin värejä ja kuvioita.
Julius tykästyi uuteen proteesiinsa niin paljon, että ei ole nähnyt syytä enää peitellä sitä. Yhdeksänvuotias nuorimies pelaa jalkapalloa sortsit jalassa ja käy uimassa ihan niin kuin kuka tahansa lapsi.
– Olemme vuosien aikana tehneet useat erilaiset kuoret Juliukselle, ja palaute tulee kyllä suoraan, jos ei ihan olla onnistuttu, Rautio nauraa.
Rautio on koko sydämellään mukana proteesien maailmassa. Hän opetteli itse mallinnuksen ja pohtii ratkaisuja käyttäjän näkökulmasta. Osat valmistetaan yksilöllisesti muokkaamalla ne asiakkaan oman käden tai jalan muotoiseksi.
Päivällä upseeri, yöllä keksijä
Juliuksen proteesin suojakuoret ovat hyvin kevyet, niissä lukee nuoren miehen nimi ja ne muistuttavat jalkapalloilijoiden säärisuojia. Raution mukaan yksilöllisen muotoilun lisäksi lakkauksella, maalauksella tai kuvioinneilla saadaan aikaan persoonallisia kuoria.
– Proteesien suojakuoria tehdään yleensä ihonvärisestä vaahtomuovista, joka ei ole kovin kestävä. Se ei myöskään pidä vettä. 3D-tulostuksella tehty kuori kestää iskuja ja on pitkäikäinen.
Merivoimissa työskentelevän Raution mukaan unta ei aina kovin paljon kerry. Univormun vaihduttua kotivaatteisiin alkaa tuotekehittely. Unen puute ei Rautiota kuulemma haittaa.
– Nyt olen kehittämässä käsiproteesin osia muovista niin, että sormetkin liikkuvat. On paljon asioita, jotka pitää ottaa huomioon.
Rautio nostaa esille pienen vaaleasta muovista tehdyn sormen, jonka nivelien liikkumista pääsee kokeilemaan. Pöydällä on myös pienoismalleja merivoimien aluksista ja pieni sammaleenvihreä käpy, johon on testattu erilaista värjäystekniikkaa.
Superisän viittaa Rautio ei suostu vastaanottamaan, mutta lämpimistä silmistä näkee, että tarpeen tullen kiveäkään ei jätetä kääntämättä.