Pohjolassa, Alpeilla ja Välimeren itärannikolla käy kutsu tarttua aseisiin

Läntisessä maailmassa perinteisestä asevelvollisuusarmeijasta on tullut jo harvinaisuus. Suomen lisäksi muun muassa Norja, Sveitsi ja Israel velvoittavat vieläkin nuoriaan asepalvelukseen.

Vaikka laajamittainen asevelvollisuus on Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella vielä tavanomaista, Euroopassa järjestelmä on lopetettu monessa maassa kylmän sodan aiheuttaman uhan kadottua.

Asevelvollisuuden murros Euroopassa näkyi esimerkiksi Ruotsissa, jossa pakollinen asepalvelus poistettiin vuonna 2010. Naapurimme kuitenkin palautti asevelvollisuuden kahdeksan vuotta myöhemmin.

Asevelvollisuusjärjestelmät voivat erota toisistaan huomattavasti. Otetaan esimerkkimaiksi Sveitsi, Norja ja Israel.

Laajan asevelvollisuuden Sveitsi valitsee lähes kaikki asevelvolliset palvelukseen, kun taas Norjassa valikoidaan asepalvelukseen ikäluokasta alle viidesosa. Israelissa puolestaan osa kansanryhmistä on velvoitettu palvelemaan muiden saadessa vapautuksen.

Sveitsissä vain miehet ovat velvoitettuja aseelliseen palvelukseen, ja naisilla on mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Sveitsiläisen sotilasaikakausilehden, Schweicher Soldatin päätoimittaja Andreas Hess kertoo, että varusmiespalveluksen voi suorittaa joko yhtenä 280 päivän putkena tai alokasjakson jälkeen vuosittain muutaman viikon mittaisissa pätkissä.

Sveitsin asepalveluksen jälkeen varusmiehet saavat rynnäkkökiväärinsä kotiin. Käytännön tarkoitus on varmistaa nopea mobilisaatio.

– Henkilökohtainen ase on osa perusvalmiutta ja kytkee kantajan Sveitsin asevoimiin, Hess selittää.

Norjassa on käytössä sukupuolineutraali ja valikoiva asevelvollisuus. Sekä miehet että naiset ovat osa kutsuntaprosessia. Norjan asevoimien asevelvollisuuskeskuksen majuri Jo Ivar Løvsethin mukaan vuosittain asepalvelukseen päätyy ainoastaan noin 15 prosenttia ikäluokasta. Varusmiespalvelus kestää vähintään 12 kuukautta.

– Kutsunnoista valitaan naisia palvelukseen noin 40 prosenttia, Løvseth laskee.

Israelissa kaikki, myös naispuoliset, kansalaiset ovat velvollisia asepalvelukseen. Kuitenkin Israelin kristityt ja arabit ovat – druuseja lukuun ottamatta – vapautettuja palveluksesta. Tavallinen sotilaskoulutus kestää 30 kuukautta miehille ja 24 kuukautta naisille.

Kansan tuki

Asevelvollisuutta rakastetaan sekä vihataan. Vastakkain ovat oman mukavuuden sekä vapauden väliaikainen menetys ja isänmaan turvallisuus. Suomessa perinteisesti maanpuolustustahto on erittäin korkea ja asevelvollisuudella vankka kansan tuki.

Kansanäänestysten maana Sveitsi on asettanut kansalaisten päätettäväksi myös asevelvollisuuden säilyttämisen jopa kolme kertaa. Viimeisin kansanäänestys aiheesta oli vuonna 2013, jolloin noin 72 prosenttia äänesti järjestelmän jatkamisen puolesta.

– Kansalaisten laajasta hyväksynnästä armeijalle sekä pakollisen varusmiespalveluksen ylläpitämiselle voi päätellä, että sodan tullessa tahto palvella maata on kattava, Hess arvioi.

Majuri Løvsethin mukaan Norjankin maanpuolustustahto on korkea ja asevelvollisuusjärjestelmä suosittu: suurimmalla osalla palvelukseen valittavista on korkea motivaatio koulutukseen.

Norjan Nato-jäsenyys on olennainen osa maan turvallisuutta. Løvseth kertoo jäsenyydellä olevan maassa noin 80 prosentin kannatus.

Israelin puolustusvoimien viestintä ei halua kommentoida asevelvollisuusjärjestelmänsä suosiota.