Ulkopoliittinen instituutti julkaisi pohjoismaista yhteistyötä käsittelevän raportin

Ulkopoliittisen instituutin uudessa tutkimuksessa tarkastellaan pohjoismaisen yhteistyön merkitystä kriiseihin varauduttaessa ja huoltovarmuutta turvatessa.

Ulkopoliittinen instituutti julkaisi 12. syyskuuta Nordic resilience: Strengthening cooperation on security of supply and crisis preparedness-raportin. 

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kriiseihin varautumista ja siihen liittyviä uhkia sekä pohjoismaista yhteistyötä asian saralta. Tämän lisäksi pyritään antamaan päätöksentekijöille konkreettisia ehdotuksia pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on välttämätöntä riskienhallinnan kannalta. Erityisesti tutkimus nostaa esiin tarpeen lisätä yhteistyötä tuonnin mahdollisuuksien turvaamisessa, jotta pohjoismaat saavat tarvittavat resurssit käyttöönsä myös kriisiaikana.

Tulosten saamista varten käytiin läpi asiakirjoja, haastateltiin asiantuntijoita, sekä järjestettiin asiantuntijoiden työpaja.

Laaja kartoitus toiminnasta ja puutteista

Raportin rungon muodostaa kartoitus toimijoista eri pohjoismaissa ja niiden autonomisilla alueilla. 

Vaikka ajatus varautumisen tärkeydestä on yhteinen kaikissa pohjoismaissa, ovat asiaa edistävät instituutiot hyvin erinäköisiä eri valtioissa. Asioista myös keskustellaan eri käsitteillä.

– Tähän mennessä Suomessa Huoltovarmuuskeskus esimerkiksi ei välttämättä osaa identifioida ketkä ovat heidän yhteistyökumppaninsa eri maissa. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa ei puhuta ollenkaan huoltovarmuudesta, tutkimuksen johtaja Mikael Wigell kertoo.

Tutkimusprojekti pyrkiikin standardisoimaan termistöä, jotta yhteistyö maiden välillä olisi sujuvampaa.

Vaikka tutkimuksessa keskityttiin siviilivalmiuden tarkasteluun, on raportin sisältö tärkeää myös sotilaallista valmiutta pohtiessa.

– Siviili- ja sotilaspuolen valmiudet ovat linkittyneet toisiinsa. Sotilaspuolen valmiudelle on hyvin tärkeää, että siviilipuolen valmius toimii, sanoo Wigell

Tutkijoiden neuvot päättäjille

Tutkimus esittää  neljää konkreettista parannusehdotusta tulostensa pohjalta. 
Ensimmäinen ehdotus koskee yhden yhteisen kriiseihin varautumisen kehyksen luomista. Yhteinen kehys varautumiseen mahdollistaisi järjestelmien yhteensopivuuden paremmin kuin tämänhetkiset maiden väliset yksittäiset sopimukset.

Toiseksi tutkijat kehottavat yhdenmukaistamaan pohjoismaiden näkemykset tulevaisuuden riskeistä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa työpajoja, tiedonjakoa ja harjoituksia.

Kolmantena ehdotetaan yhteistyötä rahoittavan rahaston perustamista. Varat rahastolle tulisivat jäsenvaltioilta ja itsehallinnollisilta alueilta.

Viimeiseksi esitetään pohjoismaisen julkisen ja yksityisen sektorin välistä verkostoa, jonka kautta yritykset voisivat olla yhteydessä kaikkiin pohjoismaihin yksittäisten valtioiden sijaan. Tutkijoiden mukaan tämä helpottaisi erityisesti kaikissa tai useissa pohjoismaissa toimivia yrityksiä.

Tutkimusjohtaja Wigell myöntää ehdotusten olevan kunnianhimoisia. Hän kuitenkin huomauttaa, että pandemia ja Venäjän aggressio ovat nostaneet painetta vahvistaa huoltovarmuutta ja kasvattaa yhteistyötä.

– Näkisin että ehdotukset ovat realistisia ja aika välttämättömiä, Wigell arvioi.