"Pohjoismaista puolustusyhteistyötä parhaimmillaan" – kenraalimajuri Sami Nurmi luotsaa Nordefcoa vuoden ajan

Suomen puheenjohtajakausi Nordefcossa osuu Itämerellä vallitsevan häilyvän tunnelman keskelle.

Nordefcon visiota vuodelle 2030 esittelevässä asiakirjassa nimetään kahdeksan tavoitetta.

Tavoitteet vaihtelevat aina infrastruktuurin ja logistiikan turvaamisesta materiaalihankintoihin ja operatiivisen toiminnan suunnitteluun.

Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Sami Nurmi pääsee työskentelemään läheisesti näiden tavoitteiden kanssa.

Nordefcolla on kiertävä puheenjohtajuus ja vuonna 2025 vuoro osuu Suomen kohdalle. Nurmi strategiapäällikkönä vetää sotilaspuolen toimintaa vuoden ajan.

Mikä Nordefco sitten oikeastaan on?

– Se on pohjoismaisen yhteistyön rakenne, jonka puitteissa Pohjoismaat pyrkivät kehittämään puolustusyhteistyötä ja -yhteensopivuutta, Nurmi tiivistää.

Nurmi kertoo, että Nordefcon toiminta on monitahoista, ja se ulottuu niin harjoituksiin, suorituskyvyn tehostamiseen kuin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumiseenkin.

– Ja miten pystymme tekemään asioita paremmin yhdessä Natossa, hän lisää, viitaten Suomen ja Ruotsin asemaan uusimpina Nato-jäseninä.

Nordefcoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, minkä lisäksi Islanti osallistuu järjestön poliittiseen päätöksentekoon. 

Varsinkin maiden puolustusministerit ja puolustusvoimien komentajat voivat koordinoida ja keskustella toiminnastaan Nordefcon puitteissa.

Vahvuus samankaltaisuudessa

Nurmen mielestä pohjoismainen yhteistyö ei missään nimessä ole Naton toiminnasta pois, vaan se pikemminkin pönkittää toimintaa osana liittoumaa.

Hän toteaa, että mitä useampi maa on mukana puolustusyhteistyössä, sitä haastavampaa on löytää yhteisiä ratkaisuja.

– Pohjoismaat ovat aika samanhenkisiä ja samanlaisia: poliittisesti demokratioita ja taloudellisesti hyvinvoivia valtioita.

Naton pohjoinen ulottuvuus kehittyy Nordefcon yhteistyön myötä.

– Kun me saamme Pohjoismaiden kesken hommat kuntoon, silloin Natonkin toiminta täällä helpottuu.

Nurmi painottaa, että kahdenvälinen yhteistyö on myös tärkeä mahdollisuus osana Nordefcoa, ja Suomen kohdalla erityisesti Ruotsi on tärkeä kumppani.

Nordecon puitteissa toimintaa voidaan sopia joustavasti kahden, kolmen tai kaikkien viiden maan kesken.

Ei aktiivinen operatiivinen toimija

Toisin kuin esimerkiksi Nato tai Yhdistyneen kuningaskunnan johtama Joint Expeditionary Force, Nordefco ei ole sotilaallisesti operatiivinen toimija.

Esimerkiksi Itämeren jännitteinen tilanne on Nordefcossa seurannassa, mutta Pohjoismaat eivät varsinaisesti osallistu siihen liittyviin operaatioihin Nordefcon kautta. Nordefcon vahvuus piilee valmiudessa nopeaan toimintaan poliittisella tasolla. 

– Siinä on olemassa mekanismi, jossa esimerkiksi yksittäinen Pohjoismaa voi kutsua muut Pohjoismaiden ministerit tai ministeriöiden edustajat koolle ja vaihtaa tietoja jostain kriisistä ja pohtia sitten niitä pohjoismaisia yhteistyökeinoja.

– Tavallaan lisätään tietoisuutta ja voidaan saada muilta Pohjoismailta tarvittaessa solidaarisuutta poliittisella tasolla, Nurmi avaa.

Vaikka Nordefco ei osallistukaan sotilaallisiin operaatioihin, on yhteinen harjoittelu yhtä kaikki tärkeää. Kuva: Eerik Lappalainen